Lagarde tukee EKP:n haukkamaista linjaa koronnoston jälkeen 2,5 prosenttiin
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kuvasi torstaina tehtyä koronnostoa suoraviivaiseksi vastaukseksi Lähi-idän konfliktin voimistamaan inflaatiopaineeseen. Yksimielinen päätös nosti talletuskoron 2,5 prosenttiin, kun taas vahvempi talouskasvu ja korkeammat energiakustannukset vahvistivat odotuksia siitä, ettei EKP ole vielä saanut kiristämistä päätökseen.
Kohokohdat
- Lagarde tuki EKP:n yksimielistä päätöstä nostaa talletuskorko 2,5 prosenttiin.
- EKP odottaa nyt inflaation olevan keskimäärin 3 % vuonna 2026 ja 2,5 % vuonna 2027.
- Markkinat hinnoittelevat kolme lisäkoronnostoa lokakuuhun 2027 mennessä.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Neljännesprosenttiyksikön nosto oli EKP:n toinen Iranin sodan alettua, ja sitä edelsi kesäkuussa tehty ensimmäinen siirto, Bloomberg raportoi. Lagarde kuvasi päätöstä selkeäksi valinnaksi, joka pysyi asianmukaisena kaikissa kolmessa rahapolitiikan päättäjien tarkastelemassa talousskenaariossa, mutta korosti samalla, ettei keskuspankki sitoutuisi etukäteen tiettyyn korkouraan.
Lagarde pitää huomion sitkeässä inflaatiossa
EKP:n uusimmat ennusteet vahvistivat perusteita rahapolitiikan tiukentamiselle. Inflaation odotetaan olevan keskimäärin 3 % vuonna 2026, ennen hidastumista 2,5 prosenttiin vuonna 2027 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2028. Kuluttajahinnat nousivat 3,3 % elokuussa vuodentakaisesta, osittain energiakustannusten uuden nousun vauhdittamina.
Öljyn hinnan noustessa noin 105 dollariin barrelilta ja Euroopan maakaasun hintojen palatessa tasoille, joilla ne olivat viimeksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan talvella, inflaationäkymä on muuttunut haastavammaksi. Lagarde viittasi siihen, että korkeammat energiakustannukset siirtyvät todennäköisesti vähitellen elintarvikkeiden hintoihin ja pohjainflaatioon, pitäen kokonaisinflaation EKP:n 2 prosentin tavoitteen yläpuolella vuoden 2027 ensimmäiselle puoliskolle asti.
Myös paineiden hellittämisestä on merkkejä. Pohjainflaation ja palveluinflaation mittarit ovat laskeneet, ja palkkakasvu on hidastunut.
Vahvempi talous antaa EKP:lle liikkumavaraa
Talouden sitkeys on toinen syy siihen, miksi sijoittajat odottavat lisänostoja. Euroalueen tuotanto kasvoi toisella neljänneksellä 0,6 %, ja EKP nosti koko vuoden kasvuennusteensa 0,9 prosenttiin.
Lagarde sanoi toisen neljänneksen kasvun olleen laaja-alaista eri maiden ja toimialojen välillä ja että merkit viittasivat vauhdin jatkuneen kolmannelle neljännekselle. Teollisuustuotanto kasvaa nopeinta vauhtia yli neljään vuoteen digitaalisten investointien sekä infrastruktuuriin ja puolustukseen kohdistuvien valtionmenojen tukemana.
Markkinat valmistautuvat pidempään kiristämissykliin
Lagarde ei suoraan tukenut markkinoiden odotuksia uusista nostoista, vaan säilytti EKP:n kokouskohtaisen lähestymistavan. Sijoittajat hinnoittelevat kuitenkin nyt täysimääräisesti kolme lisänostoa lokakuuhun 2027 mennessä, mikä vie EKP:tä huomattavasti rajoittavampaan suuntaan kuin muita suuria keskuspankkeja.
3,3 prosentin inflaation, 2,5 prosentin talletuskoron ja odotettua sitkeämmän talouskehityksen yhdistelmä muuttaa keskustelun siitä, pitäisikö EKP:n reagoida energiashokkiin, siihen, kuinka pitkälle sen ehkä on mentävä. Jos energian hinnat pysyvät korkeina ja inflaatio osoittautuu sitkeäksi, torstain nosto voi muodostua pidemmän kiristämissyklin yhdeksi vaiheeksi sen päätepisteen sijaan.
Aiemmin kerroimme, että Christine Lagarde saattaa jättää EKP:n odotettua aiemmin.
Viimeisimmät ECB uutiset
- Forex
- Crypto