EKP:n kokousselostus viittaa euroalueen inflaatio- ja korko-odotusten nousuun
Energian hinnat ja inflaatio-odotukset ovat edelleen tärkeimmät euroalueen rahapoliittisia näkymiä muovaavat tekijät ennen Euroopan keskuspankin syyskuun 2026 neuvotteluja. Selostus osoittaa markkinoiden hinnoittelevan uutta koronkorotusta, kun öljyn, kaasun ja elintarvikkeiden korkeammat hinnat pitävät inflaatiopaineet koholla vuoteen 2027 asti.
Kohokohdat
- EKP:n hallintoneuvoston syyskuun 2026 kokous paljasti, että energian hintojen voimakas nousu ja Yhdysvaltojen ja Iranin uudelleen kiristyneet jännitteet nostivat euroalueen inflaatio- ja ohjauskorko-odotuksia.
- Markkinat hinnoittelivat täysin syyskuun koronkorotuksen, ja odotukset EKP:n terminaalikorosta ylittivät 3%:n sekä vuoden 2027 loppuun mennessä odotetaan nyt 84 korkopisteen korotuksia.
- EKP:n henkilöstöennusteissa euroalueen kokonaisinflaatio nostettiin keskimäärin 3,0%:iin vuonna 2026 ja 2,5%:iin vuonna 2027, syynä geopoliittisten konfliktien aiheuttamat jatkuvat energian hintapaineet.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Rahapoliittiset viestit syyskuun kokouksesta
Kuten Euroopan keskuspankki raportoi, sen hallintoneuvoston 9.–10. syyskuuta 2026 pidetyn kokouksen selostus osoittaa päättäjien arvioineen uutta energiavetoista inflaatiosokkia, rahoitusolojen kiristymistä ja markkinoiden tulevia korkoja koskevien odotusten kasvua.Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi, että euroalueen rahoitusmarkkinoita olivat heinäkuun rahapoliittisen kokouksen jälkeen edelleen ohjanneet energian hintakehitys, ja huomio oli myös siirtynyt maailmanlaajuiseen pitkien korkojen nousuun. Jatkuvasti korkeat energian hinnat, joita vahvistivat elintarvikeinflaatioon liittyvät huolet, olivat nostaneet markkinoiden inflaatio- ja ohjauskorko-odotuksia, kun taas Yhdysvaltojen ja Iranin uudelleen puhjenneet vihollisuudet nostivat öljyn ja jalostettujen tuotteiden hintoja ja Euroopan kaasun hinnat nousivat korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2023 alun.
Markkinat olivat hinnoitelleet täysin koronkorotuksen syyskuun kokoukseen, ja odotukset EKP:n terminaalikorosta olivat nousseet yli 3%:n ensimmäistä kertaa nykyisessä koronnostosyklistä. Selostuksen mukaan markkinat olivat hinnoitelleet yhteensä 84 korkopisteen korotukset vuoden 2027 loppuun mennessä, kun heinäkuun kokouksessa vastaava luku oli 64 korkopistettä, vaikka Survey of Monetary Analysts -kyselyyn vastanneet odottivat maltillisempaa kiristyspolkua.
Myös euroalueen pitkät korot olivat nousseet Yhdysvaltain markkinoiden rinnalla, vaikka EKP:n selostuksen mukaan kotimaiset tekijät, kuten vahvempi makrotaloudellinen ympäristö ja rahapolitiikkaodotusten uudelleenarviointi, olivat edelleen tärkeimmät ajurit. Valtionlainamarkkinat säilyivät vakaina ja korkoerot pääosin ennallaan, kun taas euroalueen osakemarkkinat nousivat edelleen myönteisten taloustietojen, yritysten tulosodotusten ja tekoälyyn liittyvän jatkuvan optimismin tukemina.
Inflaationäkymät pitävät painetta euroalueen rahapolitiikassa
Pääekonomisti Philip Lane totesi, että Lähi-idän konfliktiin liittyvä energiashokki aiheutti yhä jatkuvia inflaatiopaineita kuusi kuukautta myöhemmin. Öljyn hinta oli $97 tynnyriltä, eli 3% korkeampi kuin heinäkuun kokouksen aikaan, kaasun hinta nousi 73 euroon megawattitunnilta, 17% korkeammalle kuin tuolloin, ja dieselin jalostusmarginaalit pysyivät selvästi sotaa edeltäviä tasoja korkeammalla.Euroalueen kokonaisinflaatio, mitattuna yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä, nousi Eurostatin pika-arvion mukaan elokuussa 3,3%:iin heinäkuun 2,9%:sta. Energiainflaatio nousi 14,3%:iin 10,3%:sta, kun taas elintarvikeinflaatio pysyi muuttumattomana 1,2%:ssa. Selostuksen mukaan välilliset vaikutukset pysyivät edelleen rajattuina eikä toisen kierroksen vaikutuksista ollut merkittäviä merkkejä, sillä työntekijäkohtaisten korvausten ja neuvoteltujen palkkojen kasvu hidastuivat molemmat toisella neljänneksellä.
EKP:n henkilöstön syyskuun ennusteissa kokonaisinflaation arvioitiin olevan keskimäärin 3,0% vuonna 2026, 2,5% vuonna 2027 ja 2,1% vuonna 2028. Kesäkuun ennusteisiin verrattuna inflaatioennustetta korotettiin 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2027 ja 0,1 prosenttiyksikköä vuodelle 2028, kun taas energian ja elintarvikkeiden hinnat pois lukevan inflaation ennustettiin olevan 2,5% vuonna 2026, 2,6% vuonna 2027 ja 2,3% vuonna 2028.
Selostuksen mukaan Lähi-idän konfliktiin ja Venäjän Ukrainan-vastaiseen sotaan liittyvä korkeampi energian hintapolku pitäisi kokonaisinflaation todennäköisesti tavoitetta korkeammalla vuoden 2027 ensimmäiselle puoliskolle asti. Tämän jälkeen energiainflaation odotettiin laskevan ja muuttuvan negatiiviseksi vuoden 2028 puoliväliin asti, mikä auttaisi laskemaan kokonaisinflaatiota, vaikka vahvemman talouskasvun ja energiashokin viivevaikutusten odotettiin pitävän pohjainflaatiopaineet koholla suuren osan vuodesta 2027.
Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme EKP:n päättäjän Primoz Dolencin näkemystä, jonka mukaan lainakustannusten voi yhä olla tarpeen siirtyä pidemmälle rajoittavalle alueelle, koska energiaan, elintarvikkeisiin ja geopolitiikkaan liittyvät riskit pitävät inflaatiopaineet koholla. Huomautimme myös, että vaikka pohjainflaatio osoitti vakautumisen merkkejä ja palkkavetoiset toisen kierroksen vaikutukset vaikuttivat rajallisilta, pitkien korkojen noususta ja talven kaasuntoimitusriskeistä oli tulossa keskeisiä tekijöitä rahapoliittisessa keskustelussa.
Viimeisimmät Natural Gas uutiset
- Forex
- Crypto