EKP:n kuluttajakysely viittaa inflaatio-odotusten vahvistumiseen ja euroalueen kasvunäkymien heikkenemiseen

EKP:n kuluttajakysely viittaa inflaatio-odotusten vahvistumiseen ja euroalueen kasvunäkymien heikkenemiseen
EKP viestii ristiriitaisista näkymistä

Euroalueen kotitalouksien lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset nousivat hieman syyskuussa 2026, ja myös tulojen ja kulutuksen kasvua koskevat odotukset vahvistuivat. Euroopan keskuspankin tuoreimman kyselyn mukaan 12 kuukauden kasvunäkymät ovat kuitenkin heikentyneet, odotettu työttömyysaste on noussut ja luottoehtojen koetaan tiukentuneen.

Kohokohdat

  • EKP:n syyskuun kyselyssä mediaaniodotus 12 kuukauden inflaatiosta nousi 3,1 prosenttiin 3,0 prosentista, kun taas viiden vuoden inflaatio-odotus pysyi ennallaan 2,5 prosentissa.
  • Kotitaloudet odottavat nyt euroalueen talouskasvun olevan seuraavien 12 kuukauden aikana -1,5 prosenttia, kun elokuussa odotus oli -1,2 prosenttia. Työttömyyden odotetaan kasvavan 11,3 prosenttiin 11,0 prosentista.
  • Kuluttajat odottavat kotinsa hinnan nousevan seuraavien 12 kuukauden aikana 3,5 prosenttia. Asuntolainojen korko-odotus pysyy 4,9 prosentissa, ja luottoehtojen odotetaan tiukentuvan.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Syyskuun kysely paljastaa kotitalouksien odotusten olevan ristiriitaisia

Kuten Euroopan keskuspankki raportoi, kuluttajien mediaanikäsitys inflaatiosta edeltäneiden 12 kuukauden aikana nousi syyskuussa 3,6 prosenttiin elokuun 3,5 prosentista, ja seuraavien 12 kuukauden inflaatio-odotus kohosi hieman 3,1 prosenttiin 3,0 prosentista. Kolmen vuoden päähän ulottuvat inflaatio-odotukset pysyivät ennallaan 2,9 prosentissa ja viiden vuoden odotukset 2,5 prosentissa. Epävarmuus 12 kuukauden inflaatio-odotuksista kasvoi hieman ja pysyi Lähi-idän konfliktin alkamista edeltänyttä tasoa korkeampana.

Pienimpään tuloviidennekseen kuuluvat vastaajat arvioivat inflaation edelleen keskimäärin korkeammaksi ja odottivat sen olevan korkeampi kuin suurimpaan tuloviidennekseen kuuluvat. Myös 18–34-vuotiaat vastaajat arvioivat inflaation edelleen matalammaksi ja odottivat sen olevan matalampi kuin vanhemmat ikäryhmät.

Nimellistulojen kasvua koskevat odotukset seuraavien 12 kuukauden aikana nousivat 1,1 prosenttiin 1,0 prosentista, ja kulutuksen kasvua koskevat odotukset kohosivat 3,7 prosenttiin 3,6 prosentista. Myös koettu kulutuksen kasvu edeltäneiden 12 kuukauden aikana lisääntyi 5,3 prosenttiin 5,2 prosentista. Pienituloiset kotitaloudet odottivat jälleen tulojensa kasvavan enemmän kuin suurituloiset kotitaloudet.

Kasvu-, työmarkkina- ja asuntomarkkinanäkymät eriytyvät

Kotitaloudet suhtautuivat talouteen varovaisemmin syyskuussa: talouskasvun odotettiin olevan seuraavien 12 kuukauden aikana -1,5 prosenttia, kun elokuussa odotus oli -1,2 prosenttia. Samalla 12 kuukauden päähän ennakoitu työttömyysaste nousi 11,3 prosenttiin 11,0 prosentista. Kuluttajat arvioivat kuitenkin tulevan työttömyysasteen olevan vain hieman nykyiseksi koetun 10,6 prosentin työttömyysasteen yläpuolella, mikä viittaa yleisesti vakaana säilyviin työmarkkinanäkymiin.

Tuloerot näkyvät edelleen työmarkkinoita koskevissa odotuksissa: pienimpään tuloviidennekseen kuuluvat kotitaloudet odottivat työttömyysasteen olevan 12 kuukauden kuluttua 13,6 prosenttia, kun suurimpaan tuloviidennekseen kuuluvien odotus oli 9,7 prosenttia. Asuntomarkkinoilla kuluttajat odottivat kotinsa hinnan nousevan seuraavien 12 kuukauden aikana 3,5 prosenttia, kun elokuussa odotus oli 3,4 prosenttia. Asuntolainojen korkoja koskevat odotukset 12 kuukauden päähän pysyivät ennallaan heinäkuuhun verrattuna 4,9 prosentissa.

Pienituloiset kotitaloudet odottivat edelleen asuntojen hintojen nousevan enemmän, 4,0 prosenttia, ja asuntolainojen korkojen olevan korkeampia, 5,7 prosenttia, kuin suurituloiset kotitaloudet, jotka odottivat asuntojen hintojen nousevan 3,2 prosenttia ja asuntolainojen korkojen olevan 4,4 prosenttia. Niiden kotitalouksien nettomääräinen osuus, jotka ilmoittivat luotonsaannin vaikeutuneen edeltäneiden 12 kuukauden aikana, kasvoi elokuusta. Myös niiden osuus, jotka odottivat luottoehtojen tiukentuvan seuraavien 12 kuukauden aikana, kasvoi.

Aiemmassa artikkelissamme, jossa käsittelimme Mario Draghin varoitusta inflaation hillitsemisen ja pitkän aikavälin kasvun välisestä politiikkavalinnasta, selitimme hänen näkemyksensä siitä, että korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeammalla liian pitkään voi pahentaa velkakehitystä ja lopulta lisätä inflaatioriskejä. Kerroimme myös hänen kehotuksestaan pitää korot korkeintaan niin korkeina kuin keskipitkän aikavälin inflaation vakauttaminen edellyttää ja turvautua samalla kasvua edistäviin toimiin, kuten EU:n markkinoiden yhdentämiseen ja kohdennettuun investointitukeen, tuottavuuden ja häiriönsietokyvyn turvaamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.