De Cos ja Knot vahvimmilla ehdokkaina Lagarden seuraajiksi EKP:n johtoon

Traders Union
Kaikki uutiset
Keskuspankit
Kilpa EKP:n johdosta kiihtyy

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

30.10.2026

De Cos ja Knot vahvimmilla ehdokkaina Lagarden seuraajiksi EKP:n johtoon — De Cos ja Knot kilpailevat Lagarden seuraajaksi EKP:n johdossa

Euroopan johtajat tapaavat Brysselissä 26.–27. marraskuuta keskustellakseen siitä, kuka korvaa Christine Lagarden Euroopan keskuspankin pääjohtajana. Hänen päätöksensä erota 7. helmikuuta 2027 on kiihdyttänyt johtajakilpaa, joka voi muokata rahapolitiikkaa koko euroalueella.

Kohokohdat

EKP:n seuraajasta keskustellaan 26.–27. marraskuuta.
Lagarde eroaa 7. helmikuuta 2027.
De Cos ja Knot johtavat seuraajakilpaa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Bloomberg kertoi, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa odottaa johtajien nimeävän suosikkiehdokkaansa marraskuussa ja tekevän lopullisen päätöksen joulukuussa. Nopeutettu aikataulu seuraa Lagarden torstaina antamaa ilmoitusta siitä, että hän jättää tehtävänsä ennenaikaisesti. Hänen lähtönsä tapahtuu lähes yhdeksän kuukautta ennen hänen kahdeksanvuotisen toimikautensa päättymistä lokakuussa 2027.

De Cos ja Knot ovat vahvimmat ehdokkaat

Espanjan keskuspankin entinen pääjohtaja Pablo Hernández de Cos, joka johtaa nykyään Kansainvälistä järjestelypankkia, sekä Alankomaiden keskuspankin entinen pääjohtaja Klaas Knot ovat vahvimmat ehdokkaat. Lokakuussa toteutetussa ekonomistikyselyssä De Cos nimettiin ennakkosuosikiksi, vaikka Euroopan hallitusten välisissä neuvotteluissa voi nousta esiin toinenkin ehdokas.

Nimitys edellyttää euroalueen hallitusten yhteisymmärrystä. Valtiovarainministerit valmistelevat suosituksen, ja Euroopan parlamentti osallistuu kuulemismenettelyyn. Saksan liittokansleri Friedrich Merz odottaa päätöstä ennen vuoden loppua, joten johtajilla on vain vähän aikaa neuvotella yhdestä Euroopan vaikutusvaltaisimmista talousalan nimityksistä.

Kilpailu voi liittyä myös laajempaan henkilövaihdokseen. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel aikoo jättää tehtävänsä vuoden 2027 alussa, ja pääekonomisti Philip Lanen toimikausi päättyy toukokuussa. Hallitukset voivat siksi neuvotella kolmesta tehtävästä yhdessä ja sovittaa yhteen kansallisia etuja ja institutionaalista kokemusta.

Lagarden lähtö herättää kysymyksiä EKP:n riippumattomuudesta

Lagarde aloitti EKP:n pääjohtajana marraskuussa 2019 Mario Draghin seuraajana. Hänen ennenaikainen lähtönsä ajoittuu keskelle spekulaatioita mahdollisesta tulevasta roolista Maailman talousfoorumissa sekä hänen kiinnostuksestaan Ranskan presidentinvaaleihin liittyviin tapahtumiin.

Ajankohdalla on poliittisia vaikutuksia, sillä Ranskan presidentti Emmanuel Macron osallistuu seuraajansa valintaan ennen oman presidenttikautensa päättymistä. Tämä voi lisätä EKP:n riippumattomuuden tarkastelua etenkin, kun Ranskassa vallitsee poliittinen epävarmuus ja valtionlainamarkkinoiden paine kasvaa.

Lagarden lähtö poikkeaa myös odotuksesta, että EKP:n pääjohtajat hoitavat koko kahdeksanvuotisen toimikautensa. Ennen häntä vain Wim Duisenberg jätti tehtävänsä ennenaikaisesti, järjestelyn mukaisesti, josta sovittiin ennen instituution toiminnan käynnistymistä vuonna 1998.

Rahapolitiikka ja joukkolainamarkkinat nostavat panoksia

Seuraava EKP:n pääjohtaja johtaa rahapolitiikkaa 21 euroalueen maassa, joissa asuu yli 350 miljoonaa ihmistä. Nimitys tehdään tilanteessa, jossa keskuspankki kohtaa Iranin konfliktiin liittyvän energiavetoisen inflaation, julkisen sektorin lainakustannusten nousun ja odotukset uudesta koronnostosta joulukuussa.

Saksan 10-vuotisten valtionlainojen tuotto oli ilmoituksen jälkeen noin 3,36 %, kun taas vastaavien Ranskan lainojen tuottopreemio pysyi noin 154 korkopisteessä. Tuottoero kuvastaa sijoittajien huolta Ranskan julkisesta taloudesta ja laajemman rahoitusvakauden horjumisen mahdollisuudesta.

Markkinoille marraskuun keskustelut tarjoavat ensimmäisen viitteen siitä, kannattavatko Euroopan johtajat politiikan jatkuvuutta vai erilaista lähestymistapaa inflaatioon ja rahoitusvakauteen. Joulukuussa tehtävä nimitys voi ratkaista, kuka ottaa nämä haasteet hoitaakseen Lagarden jättäessä tehtävänsä helmikuussa.

Kuten kerroimme aiemmin, EKP pitää korot 2,5 prosentissa inflaatiopaineiden jatkuessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?