EKP viestii tietopohjaisesta rahapolitiikasta inflaatioriskien pysyessä koholla
Energian aiheuttamien hintapaineiden vaikuttaessa yhä euroalueen näkymiin Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde sanoo inflaation pysyvän todennäköisesti korkeana tulevina vuosineljänneksinä. Hän nostaa esiin myös pitkien korkojen nousun, erittäin velkaantuneiden jäsenmaiden julkisen talouden paineet sekä tekoälyyn liittyvien kyberriskien kasvun keskeisinä haasteina päättäjille.
Kohokohdat
- Lokakuun kokonaisinflaatio oli 4 %, ylitti EKP:n aiemmat ennusteet mutta vastasi markkinoiden odotuksia. Nousun taustalla oli pääasiassa energian hintainflaatio, joka nousi 20,8 prosenttiin.
- Pohjainflaatio pysyi 2,5 prosentissa, kun taas palveluinflaatio nousi 3,3 prosenttiin. EKP odottaa yksityiskohtaisia tietoja arvioidakseen alakohtaisia paineita.
- Christine Lagarde painottaa EKP:n datariippuvaista linjaa jatkuvien inflaatioriskien vuoksi ja nostaa energian futuurihinnat sekä pitkien korkojen nousun keskeisiksi joulukuun rahapolitiikkaan vaikuttaviksi tekijöiksi.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Inflaationäkymät ja rahapolitiikan suunta
EKP:n mukaan Lagarde sanoo kokonaisinflaation olevan lokakuussa 4 %. Se on korkeampi kuin keskuspankki oli odottanut muutamaa kuukautta aiemmin, mutta vastaa markkinoiden odotuksia. Hänen mukaansa nousu johtuu suurelta osin energiasta: energian hintainflaatio nousi 20,8 prosenttiin syyskuun 18,9 prosentista Lähi-idän konfliktin ja maailmanlaajuisen jalostuskapasiteetin supistumisen vuoksi. Myös elintarvikkeiden hinnat ovat nousussa.Lagarden mukaan pohjainflaation mittarit pysyvät vakaina: energian, elintarvikkeiden, alkoholin ja tupakan hinnat pois lukien laskettava pohjainflaatio pysyi 2,5 prosentissa, ja palveluinflaatio nousi hieman 3,3 prosenttiin. Hän sanoo, että EKP tarvitsee edelleen yksityiskohtaisen erittelyn voidakseen arvioida, keskittyvätkö palvelujen hintapaineet energiaintensiivisille aloille, kuten liikenteeseen, vai heijastavatko ne laajempia välillisiä vaikutuksia.
Lagarden mukaan EKP ei tällä hetkellä havaitse uusia toisen kierroksen vaikutuksia niiden lisäksi, jotka on jo sisällytetty ennusteisiin. Hän viittaa monivuotisiin palkkasopimuksiin ja yritysten palkkaodotuksiin. Lagarde ei halua ennakoida seuraavaa ennustetta, mutta sanoo energian futuurihintojen ja pitkien korkojen nousun syyskuun ennusteiden jälkeen vaikuttavan sekä inflaatioon että kasvuun. Hän lisää, että joulukuulle odottamansa rahapolitiikan suunnan muuttuminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia.
Lagarde pohtii vuosien 2021–22 energiashokin jälkeistä inflaation kiihtymistä ja sanoo keskuspankkien, myös EKP:n, arvioineen aluksi tarjontashokin virheellisesti ohimeneväksi. Hänen mukaansa talouden avautumisen vauhdittama kysyntäshokki vaikeutti tilannetta ja pakotti päättäjät arvioimaan oletuksen uudelleen. Tämä vahvisti EKP:n nykyistä kokous kerrallaan etenevää, dataan perustuvaa lähestymistapaa tilanteessa, jota hän kuvailee epävarmuuden lisääntymisen ja maailmanlaajuisen pirstaloitumisen leimaamaksi.
Draghin varoituksessa käsiteltiin rahapolitiikan vaikeaa tasapainoa inflaation hillinnän ja pitkän aikavälin kasvun välillä ja tuotiin esiin, kuinka korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeampina liian pitkään voi pahentaa velkakehitystä ja lisätä finanssipoliittisen dominanssin riskiä. Aiemmassa artikkelissamme todettiin, että keskuspankkien tulisi asettaa etusijalle inflaation palauttaminen tavoitteeseen ja välttää samalla tarpeetonta haittaa investoinneille ja tuottavuudelle. Siinä korostettiin myös, että selkeä viestintä voi kaventaa odotettujen korkokehityspolkujen vaihteluväliä, kun markkinoilla kohdataan uusia tarjontashokkeja.
Viimeisimmät Europe uutiset
- Forex
- Crypto