Kelan tutkimus osoittaa yrityskauppojen nostavan fysioterapiayritysten hintoja

Kelan tutkimus osoittaa yrityskauppojen nostavan fysioterapiayritysten hintoja
Yrityskaupat nostavat hintoja

Kelan kilpailuttamissa fysioterapiapalveluissa yrityskauppojen jälkeen hinnat nousevat ja palvelun laatu heikkenee tutkimuksen perusteella. Muutos näkyy sekä noin neljän prosentin keskimääräisenä tarjoushintojen nousuna että laatupisteiden selvänä laskuna.

Kohokohdat

  • Kelan tutkimus osoittaa, että fysioterapiayritykset nostavat tarjoushintojaan omistajavaihdoksen jälkeen keskimäärin noin neljä prosenttia.
  • Laatupisteet, jotka kuvaavat esimerkiksi henkilöstön koulutuspanostuksia, laskevat selvästi omistajavaihdosten jälkeen kilpailutuksissa mukana olleilla yrityksillä.
  • Vuonna 2023 Kela maksoi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiasta yli 64 miljoonaa euroa, mikä tekee havainnosta taloudellisesti merkittävän koko sektorille.

Yrityskauppojen vaikutukset kilpailutuksiin

Ylen mukaan Kelan tutkimus osoittaa, että Kelan kilpailutuksissa mukana olleet fysioterapiayritykset nostavat omistajavaihdoksen jälkeen tarjoushintojaan keskimäärin noin neljä prosenttia. Samalla niiden kilpailutuksissa saamat laatupisteet vähenevät selvästi.

Tutkimuksessa laatupisteiden lasku tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilöstön koulutukseen panostetaan aiempaa vähemmän. Havainto viittaa siihen, että omistajavaihdokset vaikuttavat yhtä aikaa sekä palvelun hinnoitteluun että sen laatuun.

Merkitys kuntoutusmarkkinalle

Kelan hankintojen mittakaava tekee havainnosta taloudellisesti merkittävän koko fysioterapiasektorille. Vuonna 2023 Kela hankki vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapiaa yksityisiltä palveluntuottajilta yli 64 miljoonalla eurolla.

Tutkimuksen tulokset korostavat, että yritysjärjestelyillä voi olla suora vaikutus julkisesti rahoitettujen kuntoutuspalvelujen kustannuksiin ja laatuun. Tämä voi lisätä painetta arvioida, miten kilpailutuksissa seurataan omistajavaihdosten vaikutuksia palvelutasoon.

Hyvinvointialueiden yt-neuvottelut ja henkilöstövähennykset ovat olleet keskeinen keino tasapainottaa alueiden kasvaneita alijäämiä, ja tänä vuonna vähennysten on arvioitu yltävän vähintään 2 700 henkilötyövuoteen. Julkaisussamme käsiteltiin myös Keski-Suomen hyvinvointialueen toistuvia yt-kierroksia, joissa sopeutus näkyy usein täyttämättä jätettyinä tehtävinä ja määräaikaisuuksien päättymisenä, mikä lisää epävarmuutta ja heijastuu palvelujen järjestämiseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.