Suomen ennuste- ja kyselykäytännöt korostavat virhemarginaalien avaamisen tarvetta
Suomessa talousennusteita ja puoluekannatusmittauksia käytetään päätöksenteon tukena, vaikka niiden epävarmuutta ei usein avata yhtä näkyvästi kuin itse lukuja. Kari Enqvistin mukaan tämä heikentää numeroiden tulkittavuutta tilanteessa, jossa sekä budjettiratkaisut että vaalistrategiat nojaavat ennusteisiin.
Kohokohdat
- Ylen kolumni kritisoi suomalaisten talousennusteiden ja kyselytulosten virherajojen huomiotta jättämistä, vaikka ennustelaitokset ovat arvioineet talouskasvun pahasti väärin 15 vuoden ajan.
- Virhemarginaalien puutteellinen avaaminen johtaa talouspolitiikan ja vaalistrategioiden ylireagointeihin ja liian täsmällisten lukujen käyttämiseen resurssien kohdentamisessa.
- Kolumnissa nostetaan esiin Säästöpankkiryhmän vuoden 2026 kasvuarvio 2,2 prosenttia ilman vaihteluväliä, vaikka läpinäkyvämpi epävarmuuden esittäminen parantaisi päätöksenteon laatua.
Kolumni vaatii tarkempaa epävarmuuden kuvausta
Ylen kolumnissa kirjailija ja kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist arvioi, että talousennusteiden ja kannatusmittausten virherajat jäävät Suomessa liian vähälle huomiolle, vaikka juuri niiden pitäisi kertoa, kuinka luotettavina yksittäisiä lukuja voidaan pitää.Enqvist peilaa keskustelua tutkimukseen, jonka mukaan seitsemän suomalaista talouden ennustuslaitosta on arvioinut vuotuista talouskasvua pahasti väärin 15 vuoden ajan. Hän viittaa myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolanderin perusteluun, jonka mukaan ennusteiden ongelmia selittävät pohjatietojen epätarkkuudet.
Kirjoittajan mukaan mittaukset ja niiden pohjalta tehdyt ennusteet sisältävät aina epävarmuutta, minkä vuoksi kovissa tieteissä myös virherajat ilmoitetaan järjestelmällisesti. Hänen mukaansa ilman niitä esitetyt luvut jäävät helposti tarinoinnin tasolle, vaikka ne annetaan usein täsmällisinä, jopa desimaalin tarkkuudella.
Enqvist nostaa esimerkiksi myös puoluekannatuskyselyt, joissa viitataan usein yleiseen kahden prosenttiyksikön virhemarginaaliin. Hänen mukaansa pieniä muutoksia tulkitaan julkisessa keskustelussa liian herkästi merkityksellisiksi, vaikka ne voivat mahtua täysin mittauksen kohinaan.
Vaikutus ulottuu talouspolitiikasta vaalistrategioihin
Kolumnin keskeinen liiketoiminnallinen ja yhteiskunnallinen viesti liittyy siihen, että ennusteita käytetään resurssien kohdentamiseen ja strategisiin valintoihin. Enqvistin mukaan talousennusteiden perusteella leikataan budjetteja ja kannatusmittausten perusteella muutetaan vaalistrategioita, joten epävarmuuden esittämisen pitäisi olla nykyistä läpinäkyvämpää.Hän kyseenalaistaa myös tavan esittää talouskasvuennusteet yhtenä tarkkana lukuna. Esimerkkinä hän mainitsee Säästöpankkiryhmän arvion, jonka mukaan vuoden 2026 talouskasvu olisi 2,2 prosenttia ilman näkyvästi avattuja virherajoja. Enqvistin mukaan kuluttajille ja päättäjille olisi hyödyllisempää kertoa vaihteluväli, esimerkiksi että kasvu asettuu nollan ja kahden prosentin väliin, kuin antaa vaikutelma varmuudesta, jota aineisto ei välttämättä tue.
Kirjoittaja toteaa samalla, että pidemmän aikavälin trendit ovat lyhyitä heilahteluja olennaisempia sekä taloudessa että politiikassa. Näin virhemarginaalien täsmällisempi avaaminen voisi vähentää ylireagointia yksittäisiin lukuihin ja tukea harkitumpaa päätöksentekoa.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme Suomen talousennusteiden poikkeuksellista epävarmuutta tilanteessa, jossa elpymisestä näkyy jo myönteisiä merkkejä. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen korosti, että ennakointia vaikeuttaa myös se, että kuva menneestä talouskehityksestä tarkentuu ja muuttuu ajan myötä. Samalla jutussa nostettiin esiin kotitalouksien varovainen kulutus, vaisu asuntokauppa ja korkea säästäminen tekijöinä, jotka voivat hidastaa kotimaisen kysynnän vahvistumista.
Viimeisimmät GDP uutiset
- Forex
- Crypto