EU:n tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2025, Eurostatin tiedot osoittavat

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
EU:n tuloerot vuonna 2025

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Olga Shendetskaya

23.10.2026

EU:n tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2025, Eurostatin tiedot osoittavat — EU:n tuloerot kaventuvat

Tulot jakautuivat Euroopan unionissa vuonna 2025 hieman tasaisemmin, kun EU:n Gini-kerroin laski edellisvuoden 29,4:stä 29,2:een. Tuoreimmat tiedot osoittavat silti, että jäsenmaiden välillä on suuria eroja: tuloerot olivat pienimmät Slovakiassa ja suurimmat Bulgariassa.

Kohokohdat

Eurostatin mukaan EU:n Gini-kerroin laski vuoden 2024 arvosta 29,4 vuoden 2025 arvoon 29,2, mikä kertoo tulojen tasa-arvon kohentuneen hieman.
Maiden väliset erot jatkuvat suurina: Slovakiassa Gini-kerroin oli vuonna 2025 matalin (23,0) ja Bulgariassa korkein (37,7).
Belgiassa, Tšekissä, Sloveniassa ja Puolassa tuloerot ovat edelleen pienemmät, kun taas Latvia ja Liettua kuuluvat EU:n eriarvoisimpiin jäsenmaihin.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Eurostatin tiedot vuoden 2025 tulonjaosta

Eurostatin mukaan EU:n Gini-kerroin on 29,2 vuonna 2025, kun se oli 29,4 vuonna 2024. Indikaattori mittaa tulojen jakautumista maassa suhteessa täydellisen tasa-arvon vertailutasoon.

Arvo 0 tarkoittaa täydellistä tasa-arvoa eli sitä, että kaikilla on samat tulot. Arvo 100 puolestaan tarkoittaa täydellistä eriarvoisuutta, jossa yksi henkilö saa kaikki tulot. Tuorein EU-luku kertoo siten tulojen jakautumisen parantuneen hieman koko unionissa.

Erot jäsenmaiden välillä ovat edelleen suuria

EU-maiden Gini-kertoimet vaihtelevat vuonna 2025 Slovakian 23,0:sta Bulgarian 37,7:ään, mikä korostaa kotitalouksien tulonjaon pysyviä eroja jäsenmaiden välillä.

Slovakian jälkeen tasaisin tulonjako on Belgiassa (23,4), Tšekissä (24,0), Sloveniassa (24,6) ja Puolassa (24,9). Toisessa ääripäässä Bulgarian jälkeen tulevat Latvia (35,6) ja Liettua (35,5), mikä osoittaa, että eriarvoisuus on edelleen huomattavasti suurempaa osissa Itä-Eurooppaa.

Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme Mario Draghin varoitusta siitä, että korkojen pitäminen talouskasvua korkeammalla tasolla voi heikentää julkisen velan kehitystä ja lisätä ”finanssipoliittisen dominanssin” riskiä, vaikka keskuspankit keskittyvät hillitsemään inflaatiota. Kerroimme myös hänen näkemyksestään, jonka mukaan rahapolitiikasta ei pidä tehdä tarpeettoman rajoittavaa, sillä korkeammat lainakustannukset voivat vähentää tuottavia investointeja ja innovointia sekä hidastaa Euroopan pitkän aikavälin kasvua.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?