EU:n kotitalouksien kaasun hinnat laskivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla

EU:n kotitalouksien kaasun hinnat laskivat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
EU:n kaasun hinnat alimmillaan

EU:n kotitalouksien kaasun keskihinta laski vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 0,11 euroon kilowattitunnilta, mikä on alin taso sitten vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon. Lasku palauttaa ennen vuoden 2022 energiakriisiä vallinneet kausittaiset hintavaihtelut ja osoittaa, että hinnat kehittyvät jäsenmaissa eri suuntiin.

Kohokohdat

  • EU:n kotitalouksien kaasun hinnat laskivat 10,2 % vuoden 2025 jälkipuoliskosta vuoden 2026 ensimmäiselle puoliskolle ja painuivat 0,11 euroon kilowattitunnilta, alimmilleen sitten vuoden 2022.
  • Kansallisissa valuutoissa mitatut hinnat laskivat 12 EU-maassa. Jyrkimmät laskut nähtiin Bulgariassa, Kreikassa ja Espanjassa, ja huomattavia nousuja kirjattiin Romaniassa, Kroatiassa ja Slovakiassa.
  • Ostovoimaerot jatkuvat: ostovoimastandardiin suhteutettu hinta oli korkein Ruotsissa, 17,7 per 100 kWh, ja matalin Unkarissa, 4,3, mikä heijastaa jatkuvia eroja kaasun kohtuuhintaisuudessa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Eurostatin tiedot osoittavat hintojen laskeneen laajasti

Eurostatin mukaan kotitalouksien kaasun hinnat laskivat EU:ssa vuoden 2026 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 10,2 % vuoden 2025 jälkipuoliskosta ja 3,5 % vuoden 2025 ensimmäisestä puoliskosta. Keskihinta oli 0,11 euroa kilowattitunnilta, mikä on EU:n alin taso vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon jälkeen.

Tiedot toimittaneista maista kotitalouksien kaasun hinta oli korkein Ruotsissa, 0,22 euroa kilowattitunnilta. Seuraavina olivat Alankomaat 0,16 eurolla sekä Ranska ja Portugali 0,13 eurolla. Hinnat olivat alhaisimmat Unkarissa, 0,03 euroa kilowattitunnilta, Kroatiassa 0,05 eurolla sekä Romaniassa ja Slovakiassa 0,06 eurolla.

Kansallisissa valuutoissa mitattuna hinnat laskivat vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 12 maassa, nousivat seitsemässä ja pysyivät pääosin ennallaan neljässä. Jyrkimmät laskut nähtiin Bulgariassa, Kreikassa ja Espanjassa, kun taas suurimmat nousut kirjattiin Romaniassa, Kroatiassa ja Slovakiassa.

Ostovoimaerot korostavat alueellisia paineita

Ostovoimastandardiin suhteutettuna kotitalouksien maakaasun hinta oli korkein Ruotsissa, 17,7 per 100 kWh. Seuraavina olivat Portugali 15,0:lla ja Alankomaat 13,8:lla. Ostovoimastandardiin perustuvat hinnat olivat alhaisimmat Unkarissa, 4,3, Luxemburgissa 6,6 ja Kroatiassa 6,8.

Luvut osoittavat, etteivät alhaisemmat nimellishinnat poista täysin kotitalouksien kohtuuhintaisuuteen liittyviä paineita, sillä kaasulaskujen rasitus vaihtelee edelleen huomattavasti maittain. Kriisiä edeltäneiden kausivaihteluiden paluu viittaa myös siihen, että vuoden 2022 energiakriisin aikaiset äärimmäiset vääristymät ovat hellittämässä EU:n vähittäismarkkinoilla.

Dragh'in varoitus riskeistä, joita korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeammalla aiheuttaa toi esiin, kuinka pitkään jatkuva rahapolitiikan kiristäminen voi pahentaa julkisen velan kehitystä ja voimistaa ”finanssipoliittisen dominanssin” uhkaa, vaikka keskuspankit pyrkivät hillitsemään inflaatiota. Aiemmassa artikkelissamme todettiin myös hänen näkemyksensä, jonka mukaan päättäjien tulisi pyrkiä mahdollisimman matalaan korkotasoon, joka on silti yhteensopiva hintavakauden kanssa, jotta investoinneille, tuottavuudelle ja pitkän aikavälin kasvulle ei aiheutettaisi tarpeetonta haittaa. Rahapolitiikkaa tulisi samalla täydentää EU:n laajuisilla strategisia investointeja tukevilla toimilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.