EU:n kotitalouksien sähkön hinta laski vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla
Kotitalouksien sähkön keskihinta EU:ssa laski vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Edellisen vuosipuoliskon hinnannousu kääntyi laskuksi, mutta hinnat pysyivät vuoden 2022 energiakriisiä edeltäneitä tasoja korkeampina. Laskun rinnalla verojen ja maksujen osuus pieneni hieman, mutta jäsenmaiden väliset suuret hintaerot säilyivät.
Kohokohdat
- Kotitalouksien sähkön keskihinta EU:ssa laski vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 2,2 % ja oli 0,28 €/kWh, kun se oli vuoden 2025 lopulla 0,29 €/kWh.
- Romanian, Irlannin ja Suomen sähkön hinnat nousivat jyrkästi vuodentakaisesta: 51,6 %, 19,8 % ja 18,4 %. Tanskassa ja Luxemburgissa hinnat puolestaan laskivat 31,7 % ja 24,1 %.
- Romanialaiskotitalouksilla oli alueen suurin sähkökustannusten taakka ostovoimastandardilla mitattuna: 46,9 sataa kilowattituntia kohti. Alhaisimmat luvut raportoitiin Maltalla, Unkarissa ja Luxemburgissa.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Eurostatin tiedot osoittavat, että maiden väliset hintamuutokset vaihtelivat
Eurostatin mukaan kotitalouksien sähkön keskihinta EU:ssa laski 2,2 % ja oli vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 0,28 €/kWh, kun se oli vuoden 2025 jälkipuoliskolla 0,29 €/kWh. Myös verojen ja maksujen osuus pieneni hieman: niiden osuus loppulaskusta laski edellisen vuosipuoliskon 28,9 prosentista 28,4 prosenttiin.Hintataso vaihtelee huomattavasti eri puolilla unionia. Kuudessa maassa kotitalouksien sähkön hinta oli yli 0,30 €/kWh, kun taas viidessä maassa se jäi alle 0,20 €/kWh.
Irlannissa kotitalouksien sähkön hinta oli korkein, 0,39 €/kWh. Seuraavina olivat Saksa ja Belgia 0,36 €/kWh:n hinnoilla. Halvinta sähkö oli Unkarissa, 0,11 €/kWh, sekä Maltalla ja Bulgariassa, joissa hinta oli kummassakin 0,13 €/kWh.
Ostovoima ja alueellinen kustannuspaine
Kun hintoja verrataan vuoden 2025 ensimmäiseen puoliskoon kansallisissa valuutoissa, jyrkimmät nousut havaitaan Romaniassa, jossa hinnat nousivat 51,6 %, Irlannissa, jossa ne nousivat 19,8 %, ja Suomessa, jossa nousua oli 18,4 %. Tanskassa hinnat sen sijaan laskivat 31,7 % ja Luxemburgissa 24,1 %.Ostovoimastandardilla mitattuna kotitalouksien sähkökustannusten taakka on suurin Romaniassa: 46,9 sataa kilowattituntia kohti. Seuraavina ovat Puola (41,1) ja Tšekki (34,3). Ostovoimastandardilla mitatut hinnat ovat alhaisimmat Maltalla (13,8), Unkarissa (14,7) ja Luxemburgissa (15,5).
Mario Draghin varoitus rajoittavan rahapolitiikan talouskasvulle aiheuttamista riskeistä toi esiin päättäjien vaikean tasapainoilun: inflaatiota on torjuttava samalla, kun pitkän aikavälin investointikyky turvataan. Aiemmassa artikkelissamme totesimme hänen esittäneen, että korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeampina liian pitkään voi pahentaa velkakehitystä ja nostaa pääoman kustannusta, mikä saattaa heikentää tuottavuutta ja kestokykyä. Hän nosti esiin myös EU-tason toimia – kuten markkinoiden syvemmän yhdentymisen ja kohdennetun teollisuustuen – joilla voidaan tasapainottaa investointeihin kohdistuvia haittoja ja samalla ylläpitää hintavakautta.
Viimeisimmät Eurostat uutiset
- Forex
- Crypto