EU:n sosiaalietuusmenot kasvavat 4,9 % vuonna 2025, vaikka osuus BKT:stä pienenee

EU:n sosiaalietuusmenot kasvavat 4,9 % vuonna 2025, vaikka osuus BKT:stä pienenee
EU:n hyvinvointimenot kasvavat

Alustavien arvioiden mukaan sosiaaliturvaetuuksien menot EU:ssa nousevat 5,183 biljoonaan euroon vuonna 2025, mikä jatkaa unionin tasaisesti kasvaneita hyvinvointimenoja. Kasvu tapahtuu siitä huolimatta, että menot pienenevät hieman suhteessa talouden kokoon: sosiaalietuuksien osuus EU:n BKT:stä on 27,5 %, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2024.

Kohokohdat

  • Sosiaaliturvaetuuksien menot EU:ssa nousevat 5 183 miljardiin euroon vuonna 2025, mikä merkitsee 4,9 prosentin kasvua vuodesta 2024. Menot kasvavat euroissa mitattuna kaikissa maissa.
  • Sosiaalietuuksien suhde BKT:hen laskee EU:ssa 27,5 prosenttiin vuonna 2025 nimellismenojen kasvusta huolimatta. Tämä kertoo talouden kasvaneen suhteellisesti hyvinvointimenoja nopeammin.
  • Itävallassa, Suomessa ja Ranskassa sosiaalietuuksien osuus BKT:stä on suurin: 32,4 %, 32,2 % ja 32,1 %. Irlannissa osuus on pienin, 11,7 %.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Eurostatin arviot osoittavat menojen kasvaneen laajasti

Eurostatin mukaan sosiaaliturvaetuuksien menot EU:ssa ovat yhteensä 5 183 miljardia euroa vuonna 2025. Luku perustuu Euroopan sosiaaliturvan integroitujen tilastojen järjestelmän (ESSPROS) alustaviin arvioihin. Menot kasvoivat 4,9 % vuodesta 2024, ja ne nousivat euroissa mitattuna jokaisessa EU-maassa.

Raportoivat maat toimittavat arviot vapaaehtoisesti, ja ne kattavat ESSPROSin tärkeimmät indikaattorit. Menojen kokonaismäärä kasvaa, mutta sosiaaliturvaetuuksien suhde BKT:hen laskee edellisvuodesta 27,5 prosenttiin.

Kansalliset erot kertovat hyvinvointimenojen epätasaisesta jakautumisesta

EU-maista sosiaaliturvaetuuksien menojen osuus BKT:stä on suurin Itävallassa (32,4 %), Suomessa (32,2 %) ja Ranskassa (32,1 %). Pienin osuus on Irlannissa (11,7 %), Maltalla (13,8 %) ja Unkarissa (16,7 %), mikä korostaa unionin hyvinvointijärjestelmien ja talouden rakenteiden suuria eroja.

Myös menojen kasvuvauhdit vaihtelevat huomattavasti maittain. Kroatian menot kasvoivat vuodesta 2024 eniten, 15,4 %. Seuraavina tulivat Bulgaria (12,1 %) ja Liettua (11,6 %). Pienimmät kasvuluvut kirjattiin Kreikassa (0,6 %), Romaniassa (0,7 %) ja Suomessa (1,3 %).

Aiemmassa artikkelissamme käsittelimme Mario Draghin varoitusta rajoittavasta rahapolitiikasta ja kasvavista velkataakoista. Siinä tarkasteltiin, miten korkojen pitäminen talouskasvua korkeammalla voi lisätä julkisen talouden paineita ja kasvattaa finanssipoliittisen dominanssin riskiä. Lisäksi käsittelimme hänen kehotustaan keskuspankeille asettaa inflaation hillitseminen etusijalle aiheuttamatta kuitenkaan tarpeetonta haittaa tuottaville investoinneille. Hän ehdotti myös toimia, kuten EU:n markkinoiden syvempää yhdentymistä ja strategisten investointien kohdennettua budjettitukea.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.