EU:n asumisen kohtuuhintaisuus heikkenee, kun asuntojen hinnat ovat nousseet tuloja nopeammin vuosikymmenen aikana

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
EU:n asumisen hinta-tulosuhde nousussa

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Oleksii Zaichenko

59 min sitten

EU:n asumisen kohtuuhintaisuus heikkenee, kun asuntojen hinnat ovat nousseet tuloja nopeammin vuosikymmenen aikana — Asumisen ahtaallaolo kasvaa EU:ssa

Asumisen kohtuuhintaisuus on Euroopassa edelleen paineessa vuonna 2025: asuntojen hinnat ovat nousseet EU:ssa nopeammin kuin kotitalouksien tulot vuosikymmenen takaiseen verrattuna. EU:n asuntojen hinta-tulosuhde on 6,8 % korkeampi kuin vuonna 2015, vaikka maiden väliset kehityskulut poikkeavat selvästi toisistaan.

Kohokohdat

Eurostatin mukaan EU:n asuntojen hinta-tulosuhde on vuonna 2025 6,8 % korkeampi kuin vuonna 2015, mikä kuvastaa asuntojen hintojen nousua tuloja nopeammin.
Portugalissa asuntojen hinta-tulosuhde nousee vuosien 2015 ja 2025 välillä eniten EU:ssa, 60,8 %, kun taas Romaniassa se laskee 42,8 %.
Vuosien 2023 ja 2024 helpotuksesta huolimatta suhde nousee vuonna 2025 pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle 0,03 %, mikä kertoo asumisen kohtuuhintaisuuteen kohdistuvien paineiden jatkuvan EU:ssa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Asumisen kohtuuhintaisuus muuttunut vuosikymmenen aikana

Eurostatin mukaan EU:n asuntojen hinta-tulosuhde on vuonna 2025 6,8 % korkeampi kuin vuonna 2015. Tämä kertoo siitä, että asuinkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tarkastelujaksolla suhteessa kotitalouksien tuloihin.

Tunnusluku vertaa asuntojen hintojen ja asukaskohtaisten kotitaloustulojen muutoksia perusvuoteen nähden. Se nousee, kun asuntojen hinnat kohoavat tuloja nopeammin tai laskevat tuloja hitaammin. Se laskee, kun tulot kasvavat asuntojen hintoja nopeammin, ja pysyy ennallaan, kun molemmat muuttuvat samaa tahtia.

Kehitys vaihtelee huomattavasti EU:ssa. Hinta-tulosuhde nousee 17 EU-maassa ja laskee 10:ssä, mikä osoittaa, että EU:n yleinen kehityssuunta peittää alleen kansallisten asuntomarkkinoiden suuret erot.

Portugalissa suurin nousu, mutta vuoden 2022 jälkeinen helpotus jää vähäiseksi

Asuntojen hinta-tulosuhde nousee vuosien 2015 ja 2025 välillä eniten Portugalissa, 60,8 %. Seuraavina tulevat Alankomaat (34,3 %), Unkari (26,5 %), Tšekki (25,8 %) ja Espanja (24,5 %). Toisessa ääripäässä suhde laskee eniten Romaniassa, 42,8 %. Seuraavina ovat Suomi (25,2 %) ja Bulgaria (16,2 %).

Eurostat huomauttaa, että luvut kuvaavat hintojen muutosta suhteessa tulojen muutokseen ajan kuluessa. Niiden perusteella ei siis aseteta maita järjestykseen sen mukaan, kuinka kalliita asunnot ovat suhteessa tulotasoon. Erillinen standardoitu mittari, jossa suhdetta verrataan sen pitkän aikavälin keskiarvoon vuodesta 2000 lähtien, osoittaa kaksi selvää huippua vuosina 2007 ja 2022. Tällöin mittari on vastaavasti 7,9 % ja 7,4 % pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

Huippujen välissä suhde laskee vuonna 2014 tasolle, joka on 6,4 % pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, ennen kuin se alkaa jälleen nousta. Vuosien 2023 ja 2024 helpotuksen jälkeen suhde nousee vuonna 2025 hieman pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle, 0,03 %:iin sen yli. Tämä viittaa siihen, että asumisen kohtuuhintaisuuteen kohdistuu edelleen paineita Euroopan asuntomarkkinoilla.

Aiemmassa artikkelissamme käsiteltiin Mario Draghin varoitusta tiukan rahapolitiikan kustannuksista ja riskiä siitä, että korkojen pitäminen kasvuvauhtia korkeammalla voi pahentaa velkadynamiikkaa ja viime kädessä heikentää pitkän aikavälin investointeja. Artikkelissa kerrottiin myös Draghin kehotuksesta asettaa inflaation hillitseminen keskuspankkien etusijalle kasvua tarpeettomasti vahingoittamatta. Lisäksi siinä käsiteltiin EU-tason toimia, kuten markkinoiden syvempää yhdentymistä ja kohdennettua rahoitusta tuottavuutta parantavien investointien tukemiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?