Euroalueen talous kasvaa odotettua vahvemmin, mikä vahvistaa perusteita EKP:n koronnostolle

Euroalueen talous kasvaa odotettua vahvemmin, mikä vahvistaa perusteita EKP:n koronnostolle
Euroalueen kasvu kestää, kun EKP harkitsee koronnostoa

​Euroalueen talous kasvoi kolmannella neljänneksellä odotettua vahvemmin ja osoitti kestävyyttä korkeammista energiakustannuksista ja Euroopan keskuspankin kahdesta koronnostosta huolimatta. Luvut antavat päättäjille lisää liikkumavaraa kiristää rahapolitiikkaa jälleen joulukuussa, kun inflaatio pysyy selvästi tavoitetta korkeampana.

Kohokohdat

  • Euroalueen BKT kasvaa kolmannella neljänneksellä 0,4 %.
  • Työllisyys pysyy ennallaan.
  • EKP harkitsee uutta koronnostoa joulukuussa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Euroalueen 21 maan bruttokansantuote kasvoi 0,4 % edellisestä neljänneksestä, mikä vahvisti lokakuussa julkaistun alustavan arvion, kertoo Eurostat. Kasvu oli kaksinkertainen taloustieteilijöiden alun perin ennustamaan nähden, vaikka se hidastui toisen neljänneksen 0,6 prosentista.

Euroopan talouskasvu vaihtelee maittain

Euroopan unionin talous kokonaisuudessaan kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,5 % edeltävän kolmen kuukauden 0,7 prosentin kasvun jälkeen. Vuodentakaiseen verrattuna tuotanto kasvoi euroalueella 1,3 % ja koko EU:ssa 1,5 %, mikä kertoo kasvun jatkuneen Iranin sodan aiheuttamista taloushäiriöistä huolimatta.

Suurten talouksien kehitys vaihteli huomattavasti. Saksassa neljännesvuosikasvu jäi vain 0,2 prosenttiin, Ranskassa talous supistui 0,1 % ja Italiassa kasvu pysähtyi. Espanjan ja Alankomaiden taloudet kasvoivat kumpikin 0,6 %, mikä tasapainotti muiden maiden heikkoa kehitystä.

Irlannissa kasvu oli 5,5 %, mutta alustaviin lukuihin liittyy erityistä epävarmuutta puutteellisten taustatietojen vuoksi.

Työllisyys antoi vähemmän rohkaisevan viestin. Työllisten määrä pysyi neljänneksen aikana ennallaan sekä euroalueella että EU:ssa, kun edeltävien kolmen kuukauden aikana se oli kasvanut maltillisesti 0,1 %.

EKP:hen kohdistuu jälleen paineita nostaa korkoja

EKP on nostanut lainakustannuksia kahdesti sen jälkeen, kun Iranin konflikti nosti energian hintoja jyrkästi. Inflaation ollessa noin kaksinkertainen keskuspankin 2 prosentin tavoitteeseen nähden viranomaiset harkitsevat uutta koronnostoa joulukuun kokouksessaan.

Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel on vihjannut, että päättäjien saattaa olla tarpeen rajoittaa taloudellista toimintaa määrätietoisemmin inflaation hillitsemiseksi.

Neljännesprosenttiyksikön lisäkorotus nostaisi EKP:n talletuskorkoa kohti vaihteluvälin ylärajaa, jota pidetään talouskasvun kannalta neutraalina.

Keskuspankilla on kuitenkin vastakkaisia riskejä punnittavanaan. Energiakustannusten nousu voi pitää inflaation korkeana, kun taas valtionlainojen tuottojen nousu ja rahoitusolojen kiristyminen uhkaavat heikentää investointeja ja kotitalouksien kulutusta.

Kestävä talous antaa EKP:lle liikkumavaraa toimia

Kolmannen neljänneksen luvut viittaavat siihen, että euroalue on kestänyt lainakustannusten nousun alkuvaiheen ajautumatta taantumaan. Kasvun hidastuminen 0,6 prosentista 0,4 prosenttiin ja työllisyyden pysähtyminen kuitenkin osoittavat, että kestokyvyllä on rajansa.

Rahoitusmarkkinoilla EKP:n joulukuinen päätös riippuu siitä, painavatko sitkeä inflaatio enemmän kuin heikkenevästä talouskehityksestä kertovat merkit. Eurostatin seuraavat BKT-arviot, jotka julkaistaan 7. joulukuuta, tarjoavat uuden arvion taloudesta päättäjien harkitessa rahapolitiikan lisäkiristystä.

Kuten kerroimme aiemmin, EKP viestii mahdollisesta joulukuun koronnostosta euroalueella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.