Suomen eläkejärjestelmä kohtaa kasvavaa kritiikkiä rahoituksen ja julkistalouden kytköksistä
Suomessa eläkejärjestelmän rahoitus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja julkisen talouden yhteydet nousevat jälleen keskusteluun nuorempien ikäluokkien näkökulmasta. Kolumnissa arvioidaan, että eläkemaksujen nykyinen taso ja väitteet järjestelmän erillisyydestä peittävät alleen vaikeita valintoja, joihin ikääntyminen ja velkaantuminen pakottavat.
Kohokohdat
- Vuonna 2023 työeläkemaksuista yli 28 miljardista eurosta 24,5 miljardia kohdistui nykyisten eläkkeiden maksamiseen, rahastointiasteen ollessa noin 25 prosenttia.
- Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuonna 1940 syntyneet saavat eläkemaksuilleen yli kuuden prosentin reaalituoton, kun taas 1970- ja 2010-lukujen välillä syntyneille tuotto jää 1,6–1,8 prosenttiin.
- Joka kolmas yli 16-vuotias on eläkkeellä ja eläkkeet muodostavat neljänneksen julkisesta taloudesta, jolloin 1–2 miljardin euron säästö tarkoittaisi noin 2–5 prosentin leikkausta työeläkkeisiin.
Rahoituksen rakenne ja kiistanalaiset väitteet
Ylen julkaisemassa kolumnissa taloustieteen väitöskirjatutkija Matias Mäkiranta kyseenalaistaa tavan, jolla eläkkeiden nykytilasta puhutaan julkisuudessa. Hänen mukaansa keskustelussa korostetaan sitä, että eläkkeet ovat työllä ansaittua turvaa, vaikka olennaisempi kysymys on se, kenen työssäkäyvien maksuilla nykyiset eläkkeet rahoitetaan.Mäkirannan mukaan valtaosa nyt maksettavista eläkkeistä katetaan tämänhetkisten työikäisten työeläkemaksuista. Hän kirjoittaa, että viime vuonna yli 28 miljardin euron työeläkemaksuista 24,5 miljardia euroa meni nykyisten eläkkeiden maksuun, kun taas rahastointiaste on noin 25 prosenttia.
Kolumnissa nostetaan esiin myös sukupolvien välinen tuottoero. Mäkiranta viittaa Eläketurvakeskuksen arvioon, jonka mukaan vuonna 1940 syntyneet saavat eläkemaksuilleen yli kuuden prosentin reaalituoton, kun taas 1970- ja 2010-lukujen välillä syntyneille tuotto jää hänen mukaansa 1,6-1,8 prosentin haarukkaan.
Kirjoittaja arvostelee lisäksi väitettä, että eläkkeet olisivat käytännössä erillään valtion budjetista. Hänen mukaansa erillisyys on muodollista, koska työeläkemaksujen muutoksilla olisi vaikutuksia verotukseen ja julkisen talouden kokonaisuuteen.
Vaikeat päätökset ja paineet julkiselle taloudelle
Mäkiranta torjuu samalla ajatuksen, että eläkeläiset olisivat ryhmänä itsekkäitä, ja painottaa vanhempien sukupolvien tukevan nuorempiaan. Hänen mukaansa tämä ei kuitenkaan poista sitä, että eläkejärjestelmään kohdistuu sopeutuspaineita, kun väestö ikääntyy ja julkinen talous velkaantuu.Kolumnin mukaan joka kolmas yli 16-vuotias on eläkkeellä ja eläkkeet muodostavat neljänneksen julkisesta taloudesta. Tästä syystä kirjoittaja arvioi, että velkakierteen pysäyttäminen ilman eläkemenoihin puuttumista on vaikeaa.
Mäkiranta ei esitä pienituloisimpien eläkeläisten aseman heikentämistä, mutta pitää mahdollisena suurempien eläkkeiden kasvun hillitsemistä. Hänen mukaansa 1-2 miljardin euron säästö merkitsisi noin 2-5 prosentin leikkausta työeläkkeisiin, jos toimet kohdistetaan tasapuolisesti.
Kirjoittaja katsoo, että ilman eläkemenoihin puuttumista leikkaukset kohdistuisivat entistä raskaammin muualle julkisiin menoihin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Hänen mukaansa eläkelinjasta on jo nähty poliittista liikehdintää, kun vihreät ja perussuomalaiset ovat ottaneet asiassa kantaa ja haastaneet vakiintunutta keskustelua.
Olemme aiemmin eritelleet, miten USU-gallup nosti esiin laajan vastustuksen aiheesta eläkeleikkausvastustus Suomessa.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto