THL:n vertailu nostaa Pohjanmaan sote-menot korkeimmiksi ja Keski-Pohjanmaan matalimmiksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore vertailu asettaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet sote-kustannusten vastakkaisiin ääripäihin suhteessa laskennalliseen palvelutarpeeseen. Tulokset korostavat, miten tarvevakioitu mittari vaikuttaa alueiden rahoitus- ja tehokkuuskeskusteluun, vaikka johtajien mukaan se ei yksin kerro palvelujen laadusta tai todellisesta kustannustasosta.
Kohokohdat
- Pohjanmaan hyvinvointialueen tarvevakioidut sote-kustannukset ovat THL:n mukaan maan suurimmat, kun taas Keski-Pohjanmaan kustannukset ovat pienimmät.
- Vuodesta 2022 Pohjanmaa on ollut kalliimpien alueiden joukossa, mutta kustannusero kaventui yli viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin.
- Keski-Pohjanmaan matalat kustannukset johtuvat kolmen vuoden talouden tasapainotuksesta, jossa toimintakulujen kasvu on pysynyt hyvin vähäisenä.
THL:n arvio ja alueiden vastakkaiset tulokset
Ylen mukaan Ylen mukaan THL julkaisi marraskuun alkupuolella valtakunnallisen asiantuntija-arvionsa hyvinvointialueiden eroista, ja sen perusteella Pohjanmaan hyvinvointialueella on palvelutarpeeseen suhteutettuna maan suurimmat sote-kustannukset, kun taas Keski-Pohjanmaalla kustannukset ovat pienimmät.Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen sanoo, etteivät tarvevakioidut kustannukset osoita suoraan, tuottaako alue palvelunsa kalliisti vai edullisesti, vaan ne kuvaavat kustannusten suhdetta laskennalliseen palvelutarpeeseen. Hänen mukaansa Pohjanmaa näyttää vertailussa todellista kalliimmalta, jos palvelutarve arvioidaan liian pieneksi.
Kinnunen arvioi, että Pohjanmaa on tuoreissa painelaskelmissa suurin häviäjä. Hänen mukaansa laskelmat näyttävät hoidontarpeen alueella laskeneen selvästi, vaikka näin ei hänen mielestään ole tapahtunut, ja muiden alueiden tarpeen kasvu pienentää Pohjanmaan suhteellista rahoitusosuutta.
Pohjanmaa on ollut tarpeeseen perustuvassa vertailussa kalliimmassa päässä vuodesta 2022 lähtien, mutta ero on kaventunut yli viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin. Kinnunen nostaa kustannuksia selittäviksi tekijöiksi kaksikielisyyden, vieraskielisen väestön suuren osuuden ja saaristoalueet sekä sen, että perusvalmiudet, kuten sairaala ja päivystys, on pidettävä yllä kysynnästä riippumatta.
Tehokkuusvertailu ja vaikutukset alueiden talousohjaukseen
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten johtaja Mikko Komulainen näkee tarveperusteisessa mallissa paljon hyötyä, koska sen avulla saadaan yhtenäistä vertailu- ja tehokkuustietoa. Hänen mukaansa monimutkaista mallia ei kuitenkaan voi tulkita yhden vuoden perusteella, vaan se heijastaa pitkän aikavälin toimia kustannustason, toimintamallien, hoidon jatkuvuuden ja palveluketjujen kehittämisessä.Komulainen arvioi, että pieni hyvinvointialue voi olla toiminnassaan suurempia ketterämpi, mikä helpottaa taloudellista ja tehokasta toimintaa. Hän lisää, että suurilla alueilla sekä kustannusten nousu että säästöjen vaikutukset voivat näkyä tarveperusteisessa mallissa viiveellä.
Komulaisen mukaan Keski-Pohjanmaan matalat tarvevakioidut kustannukset ovat odotettu seuraus kolme vuotta jatkuneesta talouden tasapainotuksesta. Hän sanoo toimintakulujen kasvaneen alueella vuosittain hyvin vähän tai ajoittain ei lainkaan, kun kuntapohjaisessa järjestelmässä kasvu oli aiemmin useita prosentteja vuodessa.
Molemmat aluejohtajat korostavat, että hoidon taso on alueilla tilastoeroista huolimatta pääosin sama. Komulaisen mukaan säästöt eivät ole heikentäneet palvelujen saatavuutta, ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon kiireettömässä hoidossa hoitotakuu toteutuu Keski-Pohjanmaalla yli 98-prosenttisesti, kun kansallinen taso on 94 prosenttia.
Olemme myös käsitelleet laajempaa kontekstia THL:n rahoitusmalliuudistuksesta, jossa sairastavuustiedon painoarvoa esitetään pienennettäväksi hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto