Suomen peruskoulun rahoitus jää hallituskaudella vain niukasti plussalle
Suomen hallitus lisää peruskoulun rahoitusta tällä vaalikaudella, mutta kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset syövät valtaosan lisäyksestä. Kokonaisuutena kouluille jää Ylen arvion mukaan kauden aikana noin 50 miljoonaa euroa lisää yli seitsemän miljardin euron rahoituspottiin.
Kohokohdat
- Hallitus korottaa peruskoulun vuosittaista lisärahoitusta 200 miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä, josta 130 miljoonaa euroa kanavoidaan kuntien valtionosuuksina.
- Vuonna 2025 oppilaskohtainen rahoitus nousee 10 328 eurosta 11 167 euroon eli kahdeksan prosenttia, mutta suuri osa lisäyksestä menee henkilöstökuluihin.
- Valtionosuuksien leikkaukset pienentävät kuntien rahoitusta 270 miljoonalla eurolla vuodesta 2025, ja hallituskaudella peruskoulun nettolisäys jää noin 50 miljoonaan euroon.
Lisäykset ja leikkaukset muokkaavat rahoitusta
Ylen analyysin mukaan opetusministeri Anders Adlercreutzin arvio peruskoulun rahoituksen olevan hallituskaudella vahvasti plussalla perustuu siihen, että hallitus ohjaa kunnille perusopetuksen vahvistamiseen asteittain kasvavaa lisärahoitusta. Hallitusohjelmaan kesällä 2023 kirjattu tavoite nostaa vuosittainen lisärahoitus 200 miljoonaan euroon vaalikauden loppuun 2027 mennessä etenee suunnitellusti.Lisäyksestä 130 miljoonaa euroa toteutetaan kuntien yleiskatteisten valtionosuuksien kautta, joten kunnat päättävät itse varojen käytöstä. Tästä summasta 94 miljoonaa euroa on tarkoitettu oppimisen tuen uudistukseen, noin 20 miljoonaa euroa kolmen viikkotunnin lisäämiseen ja noin 10 miljoonaa euroa yksityiskouluille.
Yleiskatteisen rahoituksen lisäksi hallitus osoittaa kunnille vuosittain noin 50 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon rahoitusta. Ensi vuonna summa nousee 75 miljoonaan euroon, josta 60 miljoonaa euroa on uutta rahaa, ja tätä tukea kunnat voivat saada vain hakemuksesta siihen tarkoitukseen, johon se on osoitettu.
Samaan aikaan hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia. Vuosina 2024, 2025 ja 2026 indeksikorotuksia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa, ja vuonna 2027 leikkuri nousee 2,8 prosenttiin. Lisäksi vuoden 2026 valtionosuuksiin tehty 75 miljoonan euron kertaleikkaus muuttuu ensi vuodesta alkaen pysyväksi, ja normien purun nimissä kuntien rahoitusta alennetaan yli 20 miljoonaa euroa.
Yhdessä nämä toimet pienentävät kuntien valtionosuuksia ensi vuonna noin 270 miljoonaa euroa. Kuntaliiton laskentatavan mukaan noin 55 prosenttia valtionosuuksista kohdistuu esi- ja perusopetukseen, joten leikkausten laskennallinen vaikutus peruskouluun on vajaat 150 miljoonaa euroa.
Vaikutus kunnille ja koulusektorille jää rajalliseksi
Rahoituskehitys näkyy kunnissa vain osittain kouluille jäävänä nettolisäyksenä, koska suuri osa uudesta rahasta kompensoi uusia velvoitteita tai muuta kustannusnousua. Vain tasa-arvoraha, noin 60 miljoonaa euroa lisätystä summasta, on sidottu suoraan perusopetuksen parantamiseen takaisinperinnän uhalla.Opetushallituksen tuoreimman, vuotta 2025 koskevan tilaston mukaan esi- ja perusopetukseen käytetty rahamäärä oppilasta kohden nousee hallituskauden alussa hieman. Summa kasvaa 10 328 eurosta vuonna 2023 yhteensä 11 167 euroon vuonna 2025, eli noin kahdeksan prosenttia.
Samaan aikaan luokanopettajien palkat nousevat noin 10 prosenttia ja oppilasmäärä laskee 2,7 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kunnissa oppilaskohtainen rahoitus kasvaa, mutta lisärahasta merkittävä osa kuluu henkilöstömenoihin eikä välttämättä suoraan opetuksen vahvistamiseen.
Arvio hallituksen linjan nettovaikutuksesta muuttuu myös ajan mukana. Syksyllä 2026 väite peruskoulun jäämisestä plussalle voi vielä pitää paikkansa, mutta vuonna 2027 valtionosuusleikkausten kiristyminen tekee tulkinnasta selvästi epävarmemman.
Koko vaalikauden tasolla peruskoulun rahoitus näyttää kasvavan noin 50 miljoonalla eurolla hieman yli seitsemän miljardin euron kokonaispotissa. Samalla kunnille asetetaan lisää opetusvelvoitteita, joten rahoituksen vahvistumisen voimakkuus jää tulkinnanvaraiseksi myös koulutusalan ja kuntatalouden näkökulmasta.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto