Suomen kunnat keventävät tuloverotusta aiempaa useammin vuodelle 2027
Kuntien tuloveropäätökset vuodelle 2027 pysyvät kokonaisuutena maltillisina, vaikka kuntatalous on edelleen tiukka. Tuloveroa nostaa koko Suomessa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa, mikä kertoo korotuspaineiden hellittäneen samalla kun osa kunnista saa lisää liikkumavaraa uusista investoinneista.
Kohokohdat
- Vuodelle 2027 Manner-Suomessa tulovero nousee 28 kunnassa ja laskee 10 kunnassa, laskijoiden määrä yli kaksinkertaistui viidestä.
- Verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,02 prosenttiyksikköä 7,64 prosenttiin, kun 268 kunnassa veroprosentti pysyy ennallaan.
- Vihreän siirtymän investoinnit, kuten tuulivoima ja datakeskukset, vahvistavat kuntien taloutta ja mahdollistavat veronkevennyksiä erityisesti tietyillä alueilla.
Veropäätösten jakauma ja alueelliset erot
Ylen mukaan vuonna 2027 tulovero nousee Manner-Suomessa 28 kunnassa ja laskee 10 kunnassa, kun koko maan tasolla korottajia on 29 ja laskijoita 11. Kunnallisveroprosenttia kiristävien kuntien määrä jää alle vuoden takaisen tason, sillä edellisellä kierroksella korotuksia tehtiin 38 kunnassa, kun taas veroa laskevien kuntien määrä on yli kaksinkertaistunut viidestä.Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 365 000 suomalaista. Suurimmat korotukset tekevät Koski Tl, Laihia ja Kokemäki, ja asukasluvultaan suurin korottajakunta on Kouvola, jonka jälkeen tulevat Kerava, Kaarina ja Riihimäki.
Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa koko Suomessa. Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,02 prosenttiyksikköä 7,64 prosenttiin.
Korkein kunnallisvero peritään ensi vuonnakin Pomarkussa, ja seuraavina tulevat Laihia ja Ähtäri. Kaikkein alin tuloveroprosentti säilyy Kauniaisissa, jonka jälkeen tulevat samalla tasolla Espoo, Helsinki ja Kustavi; korkeimman ja matalimman veroprosentin välinen ero on 6,2 prosenttiyksikköä.
Vihreän siirtymän investoinnit helpottavat painetta
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kuvaa kokonaiskuvaa maltilliseksi ja arvioi veronkorotuksia tehdyn odotettua vähemmän. Hänen mukaansa aineiston yllättävin piirre on veroprosenttiaan laskevien kuntien määrän kasvu, joka painottuu vihreän siirtymän kuntiin.Punakallion mukaan kuntien tulopohjaa ovat vahvistaneet esimerkiksi tuulivoimatulot, ja myös datakeskushankkeet sekä tuuli- ja aurinkovoimalat tuovat jo nyt tai lähivuosina lisää liikkumavaraa yksittäisille kunnille. Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yksikään kunta ei nosta tuloveroaan ensi vuonna, kun taas Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla tehdään vain yksi korotus.
Punakallio ei näe korotuspaineiden keskittyvän selvästi yhteen maakuntaan, mutta Uusimaa erottuu edelleen kevyimpänä verottajana. Hänen mukaansa laskupaineet voivat jatkossa painottua rannikolle ja Lappiin, kun taas suurissa kaupungeissa varsinaiset veronkorotukset ovat toistaiseksi epätodennäköisiä, vaikka paineet kasvavat ja voivat näkyä ainakin maksujen korotuspaineina.
Kymmenet kunnat käyvät tänä vuonna yhteistoimintaneuvotteluja ja hyödyntävät esimerkiksi eläköitymistä menojen leikkaamiseksi, mikä vähentää veronkorotustarvetta. Toistuvasti veroprosenttiaan nostaville kunnille Punakallio suosittelee yhteistyötä ja kuntaliitoksia talouden rakenteen vahvistamiseksi.
Uusin päivitys seuraa aiempaa artikkelia, jossa tarkastelimme, miten datakeskushankkeet kasvattivat rakennuslupien kuutiomäärää Suomessa syyskuussa.
Viimeisimmät Taxes uutiset
- Forex
- Crypto