Tariffishokki: Voisiko Trumpin aloite laukaista maailmanlaajuisen taantuman?

Maailmantalouden ajautuminen taantumaan edellyttää yleensä todella massiivista järkytystä. Toisen maailmansodan jälkeen tällaisia tapahtumia on ollut vain kaksi - vuosien 2008-2009 finanssikriisi ja COVID-19-pandemia vuonna 2020. Donald Trumpin "vapautuspäiväksi" kutsumana käyttöön ottamista tulleista voi kuitenkin hyvinkin tulla katalysaattori uudelle talousromahdukselle.

"Vapautuspäivä" ja sen biljoonien dollareiden seuraukset

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti 2. huhtikuuta ottavansa käyttöön "vastavuoroiset tullit" kaikelle tuonnille. "Vapautuspäiväksi" leimattu aloite sisältää seuraavaa: 10 prosentin perustulli kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville tavaroille 5. huhtikuuta alkaen. Huhtikuun 9. päivästä alkaen tulevat voimaan "vastavuoroiset tullit" eli korkeammat tullit, jotka kohdistuvat tiettyihin maihin. Kovimmin kärsivät Kiina (54 %), Vietnam (46 %), Japani (24 %), Etelä-Korea (25 %) ja Euroopan unioni (20 %). Tiettyihin tavaroihin, kuten autoihin ja elektroniikkaan, sovelletaan lisämaksuja.

Evercoren arvioiden mukaan, jos keskimääräinen tulli nousee 29 prosenttiin, vuotuiset kokonaiskustannukset yhdysvaltalaisille maahantuojille voivat ylittää 1 biljoona dollaria eli noin 7 300 dollaria kotitaloutta kohti. Tämä voisi johtaa hintojen nousuun, tuotepulaan ja kuluttajakysynnän jyrkkään laskuun.

Lisäksi rajoitettu pääsy maailman suurimmille kuluttajamarkkinoille voisi vaikuttaa vakavasti vientiriippuvaisiin talouksiin, kuten Saksaan, Kiinaan ja Meksikoon. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisten toimitusketjujen monimutkaisuus, tämän tariffipolitiikan osittainenkin täytäntöönpano voisi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä maailmanlaajuisesti.

Loading...

Globaalit johtajat vastaavat

Maailman johtajat eivät hukanneet aikaa reagoimalla Trumpin ilmoitukseen. Kiina tuomitsi tullitariffit kansainvälisten kauppanormien rikkomisena. Kiinan kauppaministeriö varoitti, että toimenpiteet aiheuttaisivat vakavia häiriöitä globaaleille toimitusketjuille, ja vannoi ryhtyvänsä vastatoimiin. Analyytikot varoittivat, että tämä siirto voi entisestään kärjistää Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiä kauppajännitteitä ja lisätä inflaatiopaineita Yhdysvaltojen talouteen.

Myös Kanada vastasi voimakkaalla kritiikillä. Pääministeri Justin Trudeau lupasi puolustaa Kanadan työntekijöiden etuja ja vihjasi mahdollisista vastatulleista.

Taiwan, johon sovelletaan nyt 32 prosentin tullia (lukuun ottamatta puolijohteita), pahoitteli päätöstä ja sanoi pyrkivänsä suoriin neuvotteluihin Washingtonin kanssa. Taiwanin viranomaiset totesivat myös, että aiemmat Yhdysvaltoihin kohdistuneet teknologiarajoitukset Kiinaa kohtaan olivat osaltaan vaikuttaneet kaupan epätasapainoon, jota Trump pyrkii nyt ratkaisemaan tulleilla.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi Yhdysvaltain toimia:

"Tämä on suuri isku maailmantaloudelle. Maailmantalous kärsii merkittävästi, epävarmuus lisääntyy ja protektionismi voimistuu. Seuraukset ovat vakavia kaikille", hän sanoi.

Loading...

Markkinapaniikki

Markkinat reagoivatvälittömästi: Dow-, Nasdaq- ja S&P 500 -futuurit putosivat 2-4 prosenttia ennen kuin kaupankäynti edes alkoi. Euroopan ja Aasian indeksit seurasivat perässä ja suuntasivat myös alaspäin. Valuuttamarkkinoilla Yhdysvaltain dollari vahvistui, kun sijoittajat pakenivat turvasatamiksi, ja kulta nousi uusiin huippulukemiin.

JPMorganin analyytikot uskovat, että jos Yhdysvaltojen nykyinen retoriikka jatkuu ilman neuvotteluja, kauppakiista voi eskaloitua täysimittaiseksi taloussodaksi. Tällöin maailman BKT vuonna 2025 voisi laskea 1,5-2 prosenttia nykyisiin ennusteisiin verrattuna, ja taantuma vaikuttaisi Yhdysvaltojen, EU:n ja Aasian talouksiin.

Trumpin tullimaksut iskevät kryptoon

Aluksi kryptovaluuttamarkkinat reagoivat myönteisesti ilmoitukseen 10 prosentin perustariffista, sillä sijoittajat pitivät sitä merkkinä maltillisesta lähestymistavasta. Kun aloitteen koko laajuus kävi kuitenkin selväksi - mukaan lukien huomattavasti korkeammat tullit tietyille maille - markkinatunnelmat kääntyivät nopeasti. Sen jälkeen seurasi laaja myynninpudotus.

Ethereum putosi yli 6 prosenttia, ja se laski 1 930 dollarista 1 800 dollariin. Kryptomarkkinoiden kokonaiskapitalisaatio kutistui 5,3 prosenttia 2,7 biljoonaan dollariin. Crypto Fear & Greed -indeksi laski 25:een, mikä kertoo "äärimmäisestä pelosta" sijoittajien keskuudessa.

Bitcoin nousi hetkeksi 88 500 dollariin, mutta menetti sitten yli 5 % ja putosi noin 82 800 dollariin. Myöhemmin hinnat alkoivat palauttaa joitakin tappioita. Huhtikuun 3. päivän aamuun mennessä Bitcoin oli noussut 83 200 dollariin, kun taas Ethereum nousi takaisin 1800 dollariin.

Loading...

Tämä elpyminen saattaa osoittaa, että paineista huolimatta markkinoilla säilyy sitkeys ja sopeutumiskyky. Samalla jotkut sijoittajat näkevät korjauksen mahdollisuutena päästä positioihin alempaan hintaan.

Kaivostoiminta paineen alla

Uusista tulleista on tullut vakava uhka Bitcoin-louhinnalle. ASIC-piirejä - louhintaan tarvittavia erikoislaitteita - valmistetaan pääasiassa Kiinassa ja Taiwanissa. Lisääntyneiden tullien odotetaan nostavan niiden hintoja ja vaikeuttavan logistiikkaa.

On tärkeää muistaa, että lohkopalkkiot pysyvät kiinteinä eivätkä louhijat voi kompensoida nousevia toimintakustannuksia. Lyhyellä aikavälillä tämä voi johtaa markkinoiden konsolidoitumiseen ja suurempien toimijoiden osuuden kasvuun.

"ASIC-hintojen nousu voi pakottaa jotkut yhdysvaltalaiset louhijat pois markkinoilta ja vähentää verkon vaikeutta - mikä saattaa lisätä kannattavuutta niille, jotka selviytyvät", sanoo Hive Digitalin talousjohtaja Darcy Dobaras.

Voisiko tämä olla tilaisuus?

Huolimatta laajalle levinneestä pessimismistä jotkut markkinaosapuolet näkevät nykyisessä kehityksessä potentiaalisia etuja. Heikompien toimijoiden poistuminen markkinoilta voisi parantaa kaivostoiminnan kokonaistehokkuutta. Samalla kasvavat tullitulot voivat antaa Yhdysvaltain hallitukselle mahdollisuuden ostaa lisää Bitcoinia budjettineutraalin strategian avulla - strategian, joka ei nojaa veronmaksajien varoihin.

Jos osa tullituloista kohdennetaan valtion kryptovaluuttareservin rakentamiseen, siitä voisi tulla uusi väline rahoitusjärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi.

Jotkut sijoittajat uskovat myös, että kasvava taloudellinen epävarmuus ja dollarin heikkeneminen lisäävät kiinnostusta BTC:n kaltaisiin hajautettuihin varoihin. Tämä voisi hyödyttää kryptomarkkinoita sekä keskipitkällä että pitkällä aikavälillä.

Mitä seuraavaksi?

Jäävätkö uudet tullit poliittiseksi manööveriksi vai kehittyvätkö ne systeemipolitiikaksi, jolla on pitkän aikavälin seurauksia? Se jää nähtäväksi. Jo nyt on kuitenkin selvää, että Yhdysvaltojen ja maailman suurimpien talouksien välinen kauppakonflikti voi muuttaa globaalin kaupankäynnin sääntöjä perusteellisesti.

Tullien aiheuttama epävarmuus pakottaa sijoittajat arvioimaan strategioita uudelleen. Jotkut panostavat lyhyen aikavälin volatiliteettiin, kun taas toiset valmistautuvat maailmantalouden rakenteellisiin muutoksiin. Nykysuuntaukset huomioon ottaen kansainvälinen kauppa, rajatylittävät toimitusketjut ja herkät teollisuudenalat, kuten autoteollisuus ja teknologia, ovat kaikki korkean riskin aluetta.

Kryptomarkkinoille tämä hetki on paitsi haaste myös mahdollisuus. Vetäytymisestä huolimatta markkinat ovat saaneet kaivattua selkeyttä: institutionaaliset toimijat ymmärtävät nyt paremmin uuden politiikan laajuuden ja tarkoituksen. Tämä avaa tilaisuuden - sekä strategiselle markkinoille tulolle alhaisemmilla arvostuksilla että hajautettujen omaisuuserien roolin uudelleentarkastelulle.

Pitkällä aikavälillä nämä tariffit saattavat jopa toimia tiettyjen kryptovaluuttojen eduksi - asemoimalla ne vaihtoehtoisiksi omaisuuseriksi, joita hallitukset ja keskuspankit eivät voi valvoa.