Trezorin tietoturvajohtaja: Käyttäjiä on helpompi huijata kuin hakkeroida kryptolompakko

​Laitteistolompakoita pidetään yhtenä turvallisimmista tavoista säilyttää digitaalisia varoja. Viimeaikaiset tietoturvapoikkeamat ovat kuitenkin herättäneet epäilyksiä jopa näiden laitteiden turvallisuudesta. Traders Unionin haastattelussa Trezorin tietoturvajohtaja Jan Komarek käsittelee kylmälompakoiden haavoittuvuuksia, Bitcoin-ETF-rahastoihin liittyviä riskejä sekä kryptovaluuttojen siirtämisen haasteita perillisille.

Miksi laitteistolompakot ovat edelleen haavoittuvia

Trezor on yksi kryptovaluuttojen laitteistolompakkomarkkinoiden pioneereista. Yhtiö esitteli ensimmäisen laitteensa jo vuonna 2014. Digitaalisten varojen säilytysteknologia on kehittynyt siitä lähtien merkittävästi, mutta erikoislaitteet kohtaavat edelleen vakavia tietoturvahaasteita.

Yksi näkyvimmistä tapauksista oli Coldcardin tietoturvaloukkaus heinäkuussa 2026. Galaxy Researchin mukaan vahvistetut käyttäjien tappiot ylittivät $112 miljoonaa. Tapahtuman aiheutti laiteohjelmistovirhe, jonka ansiosta hyökkääjät pystyivät muodostamaan yksityiset avaimet uudelleen ilman fyysistä pääsyä laitteisiin.

Komarekin mielestä tapaus paljasti kryptovaluuttojen tietoturvakäytäntöjen vakavan heikkouden, mutta ei horjuttanut itsehallinnoinnin perusteita.

”Coldcardin ongelma oli virhe Coldcardin omassa laiteohjelmistossa. Vuonna 2021 tehty koodimuutos sai osan laitteista ohittamaan laitteistopohjaisen satunnaislukugeneraattorin ja käyttämään sen sijaan heikkoa ohjelmistopohjaista generaattoria. Näiden laitteiden luomat siemenlauseet oli paljon helpompi arvata kuin niiden olisi pitänyt olla.”

Tällaisia haavoittuvuuksia ei kuitenkaan aina löydetä ennen kuin hyökkääjät ehtivät hyödyntää niitä. Tämä herättää laajempia kysymyksiä laitevalmistajille niiden laitteiden tietoturva-arkkitehtuurin luotettavuudesta.

”Tästä opiksi ottaisin sen, että kriittisten tietoturvaominaisuuksien ei pitäisi koskaan nojata vain yhteen puolustuskerrokseen.”

Tekniset haavoittuvuudet ovat kuitenkin vain osa uhkista. Hyökkääjät pyrkivät yhä useammin ohittamaan laitteiden suojaukset psykologisen manipuloinnin ja kryptovaluuttojen haltijoiden tekemien virheiden avulla.

”Nykyään heikoin lenkki on yleensä laitetta käyttävä ihminen, ja hyökkääjät tietävät sen. Suojatun sirun murtaminen vaatii laboratorion ja erikoislaitteita, jos se ylipäätään on mahdollista. Ihmisen huijaamiseen ja palautuslauseen kirjoittamiseen väärennetylle verkkosivustolle riittää yksi uskottava sähköposti.”

Kumpi on turvallisempi: laitteistolompakko vai älypuhelin?

Mobiiliteknologian kehitys on herättänyt kysymyksiä siitä, tarvitseeko kryptovaluuttojen säilyttämiseen hankkia erillinen laite. Nykyaikaisissa älypuhelimissa on suojatut sirut, ja ne voivat toimia kryptolompakkoina. Jotkut asiantuntijat suosittelevat kuitenkin erillisen puhelimen käyttöä tähän tarkoitukseen. Tähän lähestymistapaan liittyy silti rajoituksia.

”Puhelimissa on nykyään hyvät tietoturvapiirit, joten perustelu ei ole tuulesta temmattu. Ongelma on kaikki muu, mitä puhelimella tehdään. Se on jatkuvasti verkossa ja käyttää käyttöjärjestelmää, johon on luotettava ja jota ei suurelta osin voi tarkastaa.”

Älypuhelimen pitäminen täysin offline-tilassa voi vähentää tiettyjä riskejä, mutta se myös vaikeuttaa kryptovaluuttatapahtumia. Monille käyttäjille helppokäyttöisyys on yhtä tärkeää kuin tekninen tietoturva.

”Puhelinlompakko on joissakin tilanteissa oikea työkalu. Pieniä päivittäisiä käyttövaroja varten se on kuin käteinen taskussa, ja helppokäyttöisyydellä on merkitystä. Säästöjä varten käyttäisin laitteistolompakkoa.”

Vaikuttaako tuettujen kryptovaluuttojen määrä lompakon tietoturvaan?

Laitteistolompakoiden valmistajat suhtautuvat digitaalisten varojen tukemiseen eri tavoin. Jotkin laitteet on suunniteltu yksinomaan Bitcoinille, kun taas toisiin voi tallentaa kymmeniä tai jopa satoja kryptovaluuttoja. Vaikuttaako tämä monipuolisuus tietoturvaan?

”Jokainen lompakon tukema kolikko lisää laiteohjelmistoa, ja laiteohjelmiston määrän kasvaessa myös mahdollisten virheiden paikkoja tulee lisää. Tämä on todellinen kompromissi.”

Kryptolompakkoa valitessaan käyttäjät kiinnittävät usein huomiota tuettujen varojen määrään, valmistajan maineeseen ja lisäominaisuuksiin. Laitteen tietoturvaa voi kuitenkin olla vaikea arvioida ilman teknistä erityisosaamista.

”Tuettujen kolikoiden määrä ei kuitenkaan ratkaise sitä, onko lompakko turvallinen. Coldcard on vain Bitcoinia tukeva laite, ja siihen vaikuttanut virhe oli siementen luomisessa, joka on jokaisen lompakon toiminto. Tärkeämpää on, kuinka huolellisesti keskeinen koodi on kirjoitettu ja voivatko yhtiön ulkopuoliset ihmiset tarkastaa sen.”

Trezorin ja Ledgerin kilpailun toinen puoli

Trezor kilpailee ranskalaisen laitteistolompakkovalmistajan Ledgerin kanssa. Kilpailu ulottuu kuitenkin paljon laitemyyntiä laajemmalle. Tietoturva-asiantuntijat tutkivat säännöllisesti kilpailijoiden ohjelmistoja ja laitteistokomponentteja haavoittuvuuksien varalta.

Erityisesti Ledgerin Donjon-tutkimusryhmä on toistuvasti tunnistanut mahdollisia ongelmia Trezorin laitteissa. Tällaiset löydökset voivat herättää kysymyksiä tuotteiden tietoturvasta, mutta Komarek ei pidä tätä toimintaa epäreiluna kilpailuna.

”Siitä on hyötyä riippumatta siitä, kenen palveluksessa tutkijat ovat. Ledgerin Donjon-tiimi on ilmoittanut havainnoistaan meille vastuullisen tietoturvahaavoittuvuuksien ilmoittamisen käytäntöjen mukaisesti. Olemme korjanneet tarvittavat ongelmat ja kiittäneet heitä julkisesti.”

Hän mainitsee esimerkkinä Trezor Safe 3:een liittyvän tutkimuksen. Hyökkäys edellytti, että Ledgerin tutkijoilla oli fyysinen pääsy laitteeseen, eivätkä he pystyneet palauttamaan yksityisiä avaimia tai PIN-koodeja.

”Haluamme mahdollisimman monen etsivän ongelmia. Hyvin rahoitettu laboratorio kilpailijan taustavoimana on juuri niin motivoitunut arvioija kuin voisimme toivoa. Haluaisin nähdä vastaavan tason ulkopuolista tarkastelua kaikille markkinoilla oleville lompakoille, ja se on paljon helpompaa, kun koodi on julkista.”

Miksi Bitcoin-ETF-rahastot luovat uusia riskejä

Spot-Bitcoin-ETF-rahastojen käyttöönotto Yhdysvalloissa on muuttanut merkittävästi tapaa, jolla sijoittajat saavat altistuksen kryptovaluutalle. Sijoittajat voivat nyt seurata Bitcoinin hinnan liikkeitä perinteisten välitystilien kautta luomatta omia lompakoita tai hallinnoimatta yksityisiä avaimia.

Näiden tuotteiden kasvava suosio on kuitenkin herättänyt keskustelua siitä, voidaanko Bitcoin ETF:iin sijoittamista pitää aidosti vaihtoehtona kryptovaluutan suoralle omistamiselle. Kysymys on erityisen tärkeä hajauttamisen kannattajille, jotka puoltavat digitaalisten varojen suoraa hallintaa.

”En näe tässä ristiriitaa. ETF tarjoaa altistuksen bitcoinin hinnalle. Kun säilytät omat avaimesi, omistat bitcoinin. Ne ovat eri tuotteita eri tarkoituksiin, ja molemmat voivat olla olemassa.”

Pörssinoteerattujen rahastojen yleistyminen muuttaa myös Bitcoinin omistuksen rakennetta. Aiemmin markkinoilla oli merkittävä rooli yksittäisillä käyttäjillä ja kryptovaluuttapörsseillä, mutta suurten rahoitusalan välittäjien vaikutusvalta kasvaa jatkuvasti.

”Tietoturvan kannalta tähän liittyy myös riskien keskittyminen. Pieni määrä säilytyspalveluntarjoajia pitää hallussaan suurinta osaa Yhdysvaltain spot-Bitcoin-ETF:ien bitcoineista, mikä tekee niistä erittäin suuren kohteen. Itse säilyttäminen hajauttaa riskin miljoonille yksittäisille laitteille.”

Lähestymistapojen ero ei rajoitu tietoturvaan, vaan liittyy myös omistajan mahdollisuuksiin hallita ja käyttää varojaan.

”Pahinta olisi, jos kaikki alkaisivat pitää ETF-osuutta samana kuin bitcoinin omistamista. ETF:ää ei voi siirtää, käyttää maksamiseen eikä nostaa pois alustalta. Joku muu pitää avaimia hallussaan.”

Näin kryptovaluutat voi jättää perinnöksi

Omatoiminen säilytys antaa digitaalisten varojen omistajille täyden määräysvallan varoihinsa, mutta samalla he ovat vastuussa yksityisten avaintensa suojaamisesta. Tämä on erityisen haastavaa silloin, kun kryptovaluuttoja halutaan jättää perinnöksi.

Toisin kuin pankkitilien käyttöoikeuksia, kryptolompakon käyttöoikeutta ei useinkaan voi palauttaa rahoituslaitoksen tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos omistaja kuolee jättämättä tarvittavia tietoja, varat voivat jäädä pysyvästi saavuttamattomiin.

Komarek myöntää, ettei ongelmaan ole vielä yleispätevää ratkaisua.

”Tähän ei ole nykyään yhtä ainoaa ongelman ratkaisevaa tuotetta, ja mielestäni meidän pitäisi tarttua tähän isoon kysymykseen. Vaikeinta on se, että kaikki, mikä helpottaa perheenjäsenten pääsyä varoihin, helpottaa myös muiden pääsyä niihin.”

Yksi mahdollinen ratkaisu on jakaa lompakon varmuuskopio useaan osaan. Käyttöoikeuden palauttamiseen tarvitaan ennalta määritetty määrä osia, esimerkiksi kaksi kolmesta. Osat voi säilyttää eri paikoissa tai antaa eri perillisten haltuun.

Toinen vaihtoehto on käyttää eri salalauseita erillisten piilotettujen lompakoiden avaamiseen. Näin omistaja voi päättää etukäteen, mitkä varat kukin perillinen voi periä.

Tarkasti suunniteltukaan perintöjärjestely ei kuitenkaan voi täysin poistaa osapuolten välisiä mahdollisia ongelmia.

”Molemmat vaihtoehdot edellyttävät jonkinasteista luottamusta sinun ja perillisten välillä.”

Miksi laitteistolompakot eivät ole yleistyneet?

Kryptovaluutta-alan kasvusta huolimatta laitteistolompakot ovat yhä harvinaisia. Useimmat sijoittajat säilyttävät varansa mieluummin pörsseissä tai käyttävät mobiilisovelluksia kuin hallinnoivat yksityisiä avaimiaan itse.

Komarekin mainitsemien arvioiden mukaan maailman noin 600 miljoonasta kryptovaluuttojen omistajasta vain 12 miljoonaa–13 miljoonaa käyttää laitteistolompakkoa. Se vastaa noin 2 %:a markkinoista.

”Useimmat ajattelevat yhä, että omatoiminen säilytys on tarkoitettu insinööreille. Palautuslause myös huolestuttaa. Entä jos kadotan sen? Entä jos kirjoitan sen väärin?”

Haaste ei rajoitu tekniseen monimutkaisuuteen. Käyttäjät ovat tottuneet rahoituspalveluihin, joissa pankit tai muut laitokset kantavat osan vastuusta käyttöoikeuksien palauttamisesta ja ongelmien ratkaisemisesta. Omatoimisessa säilytyksessä tällaista välikättä ei ole.

”Pankkikortti tuntuu tutulta, koska pankki vastaa siitä. Laitteistolompakkoa käyttäessäsi sinä olet vastuussa, ja tämä on selitettävä ensimmäisellä kerralla. Siksi alan on kehitettävä opastustaan: selkokielellä ja kasvotusten.”

Suunnitteleeko Trezor listautumista pörssiin?

Samaan aikaan laitteistolompakoiden valmistajat jatkavat liiketoimintansa kehittämistä ja uusien kasvumahdollisuuksien etsimistä. Kun yhä useammat kryptovaluuttayhtiöt listautuvat pörssiin, herää kysymys, harkitseeko myös Trezor listautumisantia.

Komarek ei kerro mahdollisista listautumissuunnitelmista, mutta korostaa yhtiön riippumattomuuden merkitystä.

”Trezor on riippumaton, ja olemme siitä ylpeitä. Meidän ei tarvitse vastata ulkopuolisille sijoittajille. Tietoturva on aina ollut tärkein prioriteettimme, eikä riippumattomuuden ansiosta kukaan yhtiön ulkopuolinen voi sysätä sitä tärkeysjärjestyksessä alemmas.”

Viime kädessä omatoiminen säilytys on kompromissi digitaalisten varojen hallinnan ja niiden turvallisuudesta kannettavan henkilökohtaisen vastuun välillä. Vaikka laitteistolompakot kehittyvät, ne eivät voi täysin poistaa huijaamisen, varojen käyttöoikeuden menettämisen tai kryptovaluuttojen perinnöksi jättämisen riskejä.