Liettua valmistelee ydinasekiellon purkamista turvallisuuslinjansa tueksi

Liettua valmistelee ydinasekiellon purkamista turvallisuuslinjansa tueksi
Liettua muuttaa ydinkieltoa

Liettua kiristää turvallisuuspolitiikkaansa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen muokattua alueen puolustusympäristöä. Maan puolueet ovat sopineet suunnitelmasta, joka mahdollistaisi ydinaseiden maahantuonnin ja ulkomaisten sotilastukikohtien hyväksymisen perustuslaillisten kieltojen purkamisen kautta.

Kohokohdat

  • Liettuan poliittiset puolueet ovat sopineet suunnitelmasta kumota ydinase- ja ulkomaisten sotilastukikohtien perustuslailliset kiellot kahden kolmasosan parlamenttienemmistöllä.
  • Naton jäsen Liettua on kolminkertaistanut puolustusmenonsa Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen, vahvistaen rajojaan ja valmistellen saksalaisen prikaatin pysyvää sijoittamista.
  • Parlamentin puhemies Juozas Olekas arvioi, että perustuslain muutokset voidaan hyväksyä vuoden 2024 loppuun mennessä kasvavan turvallisuusuhan vuoksi.

Perustuslain muutos etenee parlamenttiin

Kuten Yle kertoo Reutersiin viitaten, Liettuan poliittiset puolueet ovat sopineet suunnitelmasta kumota perustuslailliset kiellot, jotka koskevat ydinaseita ja ulkomaisia sotilastukikohtia. Uudistus vaatii kahden kolmasosan enemmistön kahdessa parlamentin äänestyksessä, jotta se voi tulla voimaan.

Kiellot otettiin käyttöön yli kolme vuosikymmentä sitten Liettuan irtauduttua Neuvostoliitosta. Presidentti Gitanas Nausėda sanoo toimittajille tavattuaan parlamentin puoluejohtajat torstaina, että geopoliittinen tilanne pahenee ja että perustuslaki kirjoitettiin hyvin erilaisissa oloissa.

Nausėdan mukaan Liettualla ei ole välittömiä suunnitelmia varastoida ydinaseita. Hänen mukaansa säännöksen poistaminen kuitenkin antaisi maalle mahdollisuuden toimia, jos turvallisuustilanne muuttuu.

Puolustusmenot kasvavat alueellisen paineen alla

Naton jäsenmaa Liettua on kolminkertaistanut puolustusmenonsa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Maa päivittää asevoimiaan, vahvistaa rajojaan ja rakentaa infrastruktuuria taisteluvalmiille saksalaiselle prikaatille, joka on määrä sijoittaa maahan pysyvästi ensi vuonna.

Parlamentin puhemies Juozas Olekas kertoo toimittajille, että muutokset voitaisiin hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä. Hanke heijastaa Itämeren alueella voimistunutta varautumista ja sitä, että turvallisuuspoliittisia rajoja arvioidaan uudelleen Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi.

Suomessa eduskunta hyväksyi kesäkuun puolivälissä lakimuutokset, joiden myötä ydinaseiden maahantuonti ei enää ole kiellettyä. Poliittisesti on kuitenkin sovittu, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita, ja asia kirjataan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.

Aiemmassa artikkelissamme kerroimme Suomen rajaturvallisuuden vahvistamisesta drooniuhan kasvaessa, kun pitkän kantaman miehittämättömät järjestelmät laajentavat uhkakuvia koko maan alueelle. Jutussa käsiteltiin Rajavartiolaitoksen 44 miljoonan euron panostusta valvontaan, liikkuviin yksiköihin ja monikerroksisiin torjuntamenetelmiin, jotta rajojen suojaus ei olisi sidottu yhteen ennakoitavaan tulosuuntaan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.