Pääkaupunkiseudun valtuutettujen palkkiot kasvavat, tutkija tukee ulkopuolista selvitystä
Pääkaupunkiseudun kunnanvaltuutettujen palkkiot ovat nousseet 2000-luvun alusta lähes kaksinkertaisiksi, mikä lisää keskustelua korvausten tasosta ja perusteista. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Emilia Palosen mukaan ulkopuolinen arvio auttaisi määrittämään, mitä tehtävästä tulisi maksaa ja miten valtuutettujen työaika todellisuudessa jakautuu.
Kohokohdat
- Helsingin, Espoon ja Vantaan valtuutettujen palkkiot ovat kasvaneet nopeammin kuin yleinen ansiotaso, ja osa-aikaisen valtuutetun palkkio voi nousta lähes 90 000 euroon vuodessa.
- Palonen ehdottaa ulkopuolista selvitystä arvioimaan nykyisen palkkiotason tarkoituksenmukaisuutta sekä keräämään tietoa valtuutettujen työajan käytöstä ja tehokkuudesta.
- Kunnanvaltuutettujen työmäärä on kasvanut paikallistiedon hankinnan ja heikentyneen puolueaktiivisuuden vuoksi, mikä vaikuttaa palkkiokeskusteluun ja tasa-arvokysymyksiin.
Selvitys palkkioiden tasosta ja työmäärästä
Ylen mukaan Helsingin, Espoon ja Vantaan valtuutettujen palkkiot ovat kasvaneet nopeammin kuin yleinen ansiotaso, ja korkein osa-aikaisen valtuutetun viimeisen vuoden aikana saama palkkio on ollut lähes 90 000 euroa. Kunnat päättävät itse valtuutettujen kokouspalkkioista, mutta Palosen mukaan ulkopuolinen taho voisi arvioida nykyisen tason tarkoituksenmukaisuutta.Palonen sanoo, että selvityksessä olisi hyödyllistä koota tietoa siitä, millaisia palkkioiden pitäisi olla, mihin valtuutettujen aika kuluu ja mikä olisi työn kannalta tehokkain ajankäyttö. Hänen mukaansa työn voisi tehdä ministeriön pyynnöstä esimerkiksi yliopisto tai muu instituutti.
Palosen mukaan kohtuullisen palkkion määrittely on vaikeaa, koska käsitys sopivasta tasosta vaihtelee taustan mukaan. Hän pitää kuitenkin olennaisena sitä, että palkkio kattaa elämisen kustannukset, jotta edustajien ei tarvitse turvautua esimerkiksi lahjuksiin.
Kasvava työmäärä ja tasa-arvokysymykset
Palosen mukaan palkkioiden arvioinnissa keskeinen kysymys on työn vaatima aika. Osa valtuutettujen tehtävistä edellyttää käytännössä kokopäiväistä osallistumista, kun taas osa on hoidettavissa muun työn ohella, mutta hyvin tehtynä poliittinen työ vie hänen mukaansa joka tapauksessa paljon aikaa.Hän arvioi, että vähäinen tuntimäärä voi viitata siihen, ettei tehtävää hoideta kunnolla. Samalla hän nostaa esiin tasa-arvokysymyksen, koska moni demokraattiseen päätöksentekoon osallistuva käyttää vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen ilman palkkiota, ja monet järjestöt toimivat vapaaehtoistyöllä tai pienillä korvauksilla.
Palosen mukaan poliitikkojen saama korvaus voi näyttää suurelta juuri siksi, että muu yhteisten asioiden hoitaminen on alipalkattua. Toisaalta hän huomauttaa, että kunnanvaltuutettujen työmäärä on lisääntynyt, kun paikallistiedon hankkiminen vaatii aiempaa enemmän kenttätyötä samaan aikaan, kun puolueiden paikalliset tiedonkeruuryhmät ovat kuihtuneet ja poliittinen aktiivisuus on paikallistasolla vähentynyt.
Aiemmassa jutussamme Helsingin Gardenin valtiontuki ja siihen liittynyt päätöksenteko nousivat esiin, kun hankkeen riskinarviointia ja perusteluita avattiin julkisuuteen tulleiden asiakirjojen pohjalta. Kerroimme, että valtiovarainministeriö torjui vuonna 2024 Gardenin 110 miljoonan euron lainatakuun korkean luottotappioriskin ja kilpailevien areenahankkeiden vuoksi, vaikka hanke sai myöhemmin 35 miljoonan euron ehdollisen tuen. Samalla tarkastelimme, miten perustelut ja tiedonkulku synnyttivät poliittista painetta hallituksen suuntaan.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto