Carney vaatii Kanadan ja EU:n tiiviimpiä suhteita Trumpin tulliuuhkan jälkeen
Kanadan pääministeri Mark Carney vaati Kanadaa ja Eurooppaa tiivistämään taloudellisia ja poliittisia suhteitaan. Hänen mukaansa tiiviimpi yhteistyö voisi auttaa suojelemaan avoimia markkinoita, demokraattisia instituutioita ja kansallista suvereniteettia maailmassa, jota Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu muovaa yhä enemmän. Hän esitti näkemyksensä sen jälkeen, kun eurooppalainen ehdotus Kanadan uudenlaisesta assosiaatiosta EU:n kanssa johti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uuteen tullien uhkaukseen.
Kohokohdat
- Carney vaati syvempää taloudellista yhteistyötä Euroopan kanssa.
- EU ehdotti Kanadalle assosioituneen jäsenen asemaa.
- Trump uhkasi tulleilla, jos suunnitelma katsotaan vihamieliseksi.
- Ehdotetun suhteen yksityiskohdat ovat edelleen avoinna.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Puhuessaan Euroopan parlamentissa torstaina Carney suhtautui myönteisesti Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotuksen taustalla olevaan tavoitteeseen, mutta ei ottanut käyttöön ilmaisua ”assosioitunut jäsen”, Reuters kertoi. Hänen mukaansa tulevan järjestelyn sisältö olisi tärkeämpi kuin sen kuvaamiseen käytetty terminologia.
Kanada ja Eurooppa tavoittelevat tiiviimpiä suhteita
Carney kuvasi tiiviimpää yhteistyötä keinoksi, jolla Kanada ja Eurooppa voisivat vahvistaa resilienssiään sen sijaan, että ne loisisivat uuden, suoraan Washingtonin ja Pekingin kanssa kilpailevan geopoliittisen blokin.
Lähestymistapa perustuu jo ennestään merkittäviin taloussuhteisiin. Kanada ja EU ovat toimineet kattavan talous- ja kauppasopimuksen (CETA) puitteissa. Sopimus on vähentänyt kaupan esteitä suuressa osassa niiden kahdenvälistä kaupankäyntiä ja tarjonnut puitteet investoinneille sekä kaupalliselle yhteistyölle.
Carneyn puhe vihjasi, että suhteet voisivat nyt ulottua perinteistä kauppapolitiikkaa laajemmalle. Hän korosti markkinoiden, suvereniteetin, alueellisen koskemattomuuden, demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion suojelemista alueina, joilla Kanadan ja Euroopan edut kohtaavat.
Von der Leyenin ehdotus edellisenä päivänä meni pidemmälle nostamalla esiin mahdollisuuden luoda Kanadalle ”assosioituneen jäsenen” asema. Tällaisen aseman sisältöä ei ole vielä määritelty, joten sen käytännön vaikutukset ovat epävarmoja.
Trump väläyttää kauppatoimien vastatoimia
Ehdotus sai heti Trumpilta vastustusta, mikä toi muutoin vielä kehitteillä olevaan poliittiseen ajatukseen transatlanttisen kauppaulottuvuuden.
Trump sanoi keskiviikkona, että Yhdysvallat voisi määrätä merkittäviä tulleja tai rajoittaa kauppaa Euroopan kanssa, jos hän katsoisi EU:n ja Kanadan tiiviimmän yhdentymisen vihamieliseksi toimeksi. Hän ilmoitti myös, että Washingtonin vastaus riippuisi ehdotuksen taustalla olevasta tarkoituksesta.
Varoitus asettaa sekä Kanadan että Euroopan hankalaan asemaan. Molemmilla on laajat kaupalliset suhteet Yhdysvaltoihin, mutta ne pyrkivät samalla saamaan enemmän liikkumavaraa kaupan, investointien ja strategisten toimialojen hallintaan maailmantalouden suhteiden muuttuessa.
Kauppasuhteet siirtyvät strategisempaan vaiheeseen
Kiista osoittaa, kuinka kauppapolitiikka kytkeytyy yhä tiiviimmin geopoliittista linjautumista ja taloudellista turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.
Kanadalle tiiviimmät suhteet Eurooppaan voisivat laajentaa markkinoille pääsyä CETA-sopimuksen nykyisen kehyksen pohjalta. EU:lle tiiviimpi yhteistyö Kanadan kanssa voisi vahvistaa taloussuhteita merkittävän eurooppalaisen demokratian ulkopuolisen kumppanin kanssa.
Yhdysvaltojen vastaus lisää kuitenkin epävarmuutta ennen virallisen ehdotuksen syntymistä. Seuraava vaihe riippuu siitä, mitä Bryssel tarkoittaa assosioituneella jäsenyydellä ja muuttavatko Kanada ja EU poliittisen ajatuksen konkreettisiksi kauppa- tai institutionaalisiksi järjestelyiksi.
Aiemmin kerroimme, että Kanada varautuu pitkittyvään Yhdysvaltojen kauppasotaan neuvottelujen romahdettua.
Viimeisimmät Tariffs uutiset
- Forex
- Crypto