Hlib Chabaniuk

Bryssel isännöi EU:n aluefoorumia, kun koheesiopolitiikkaa koskeva keskustelu ohjaa vuoden 2027 strategiaa

Bryssel isännöi EU:n aluefoorumia, kun koheesiopolitiikkaa koskeva keskustelu ohjaa vuoden 2027 strategiaa
EU:n aluefoorumin 2027 näkemykset

Brysselissä järjestetään 24. Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko, jossa lähes 5 000 osallistujaa kokoontuu keskustelemaan siitä, miten EU:n koheesiopolitiikan tulisi tukea alueellista kehitystä ja kilpailukykyä. Kolmipäiväinen tapahtuma ohjaa myös vuoden 2027 alkuun suunnitellun ”oikeus jäädä” -strategian valmistelua, kun Euroopan instituutiot reagoivat väestön vähenemiseen ja investointiprioriteettien muutoksiin koko unionissa.

Kohokohdat

  • Brysselissä järjestettävä EU:n aluefoorumi keskittyy koheesiopolitiikan rooliin alueellisen väestökadon torjunnassa, sillä 149 miljoonaa eurooppalaista on asunut väestöään menettävillä alueilla 20 vuoden aikana.
  • Alueet ja jäsenvaltiot ovat kohdentaneet vapaaehtoisesti uudelleen 34,6 miljardia euroa, josta 15,2 miljardia euroa kilpailukykyyn, vuosien 2021–2027 220 miljardin euron koheesiorahastoista.
  • Ennätykselliset 274 REGIOSTARS-palkintohakemusta korostavat EU:n tukemien hankkeiden vauhtia: 25 finalistia esitellään ja voittajat julkistetaan 14. lokakuuta klo 19:00.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Koheesioagenda ja politiikan aikataulu

Kuten Euroopan komissio raportoi, vuotuinen foorumi avautuu tänään tunnuslauseella ”Vahvat alueet, vahva Eurooppa”, ja se kokoaa yhteen paikallis- ja alueviranomaisia, päättäjiä, hankkeiden toteuttajia, tutkijoita ja toimittajia. Tapahtuman koollekutsujana toimii komissio, ja sitä isännöi koheesiosta ja uudistuksista vastaava johtava varapuheenjohtaja Raffaele Fitto yhteistyössä Euroopan alueiden komitean kanssa.

Avausseremoniassa esiintyvät Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ja Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Kata Tüttő. Keskusteluissa keskitytään koheesiopolitiikan rooliin alueellisen kehityksen tukemisessa, kansalaisten auttamisessa pysymään kotiseuduillaan sekä unionin kilpailukyvyn vahvistamisessa.

Väestökato on edelleen viikon keskeinen teema. Komission lukujen mukaan viimeisten kahden vuosikymmenen aikana joka kolmas eurooppalainen eli 149 miljoonaa ihmistä on asunut alueella, jonka väkiluku on pienentynyt. Suunnitellulla ”oikeus jäädä” -strategialla pyritään vastaamaan tähän paineeseen parantamalla työpaikkojen, julkisten palvelujen, koulutuksen, osaamisen, liikenteen ja digitaalisten yhteyksien saatavuutta. Tämän viikon keskustelut vaikuttavat ehdotukseen, jonka on määrä valmistua vuoden 2027 alussa.

Rahoituksen uudelleenkohdentaminen ja hankkeiden tunnustaminen

Keskiviikon istunnoissa keskitytään siihen, miten koheesiopolitiikka voi tukea kilpailukykyisempää Eurooppaa. Ohjelmakaudella 2021–2027 koheesiorahastoista on jo ohjattu 220 miljardia euroa kilpailukykykompassin painopisteisiin, ja tuore väliarviointi osoittaa alueiden ja jäsenvaltioiden suuntaavan menojaan uudelleen kohti uudempia painopisteitä.

Alueet ja jäsenvaltiot ovat yhteensä kohdentaneet vapaaehtoisesti uudelleen 34,6 miljardia euroa muun muassa kilpailukykyyn, asumiseen, puolustukseen sekä veden- ja energiantuotannon kriisinkestävyyteen. Tästä summasta 15,2 miljardia euroa on kohdennettu uudelleen nimenomaisesti Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Viikko toimii myös EU:n tukemien käytännön hankkeiden esittelytilaisuutena. Tämän vuoden REGIOSTARS-palkintoihin on jätetty ennätykselliset 274 hakemusta. Tapahtuman aikana esitellään 25 finalistihanketta, ja voittajat on määrä julkistaa keskiviikkona 14. lokakuuta klo 19:00.

Komissio myöntää myös Megalizzi-Niedzielski-palkinnon kolmelle nuorelle toimittajaksi pyrkivälle henkilölle. Palkinto kunnioittaa Antonio Megalizzin ja Bartek Niedzielskin muistoa. He kuolivat Strasbourgin terrori-iskussa joulukuussa 2018, ja palkintoseremoniaa voi seurata verkkolähetyksenä samana päivänä klo 17:30.

Aiempi artikkelimme eurooppalaisista autonvalmistajista, jotka kohtaavat kasvavaa kilpailua kiinalaisilta automerkeiltä selitti, miten keskustelu on siirtymässä kohti EU-sääntöjä, jotka suosivat ”Made in Europe” -tuotantoa ja paikallisen sisällön vähimmäisrajoja. Siinä todettiin myös, että kiinalaiset merkit ovat kasvattaneet nopeasti markkinaosuuttaan Euroopassa, mikä on lisännyt vaatimuksia poliittisesta tuesta ja kiireellisyyttä laajempiin EU:n kilpailukykyä koskeviin keskusteluihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.