Euroopan rahoitusalan resilienssiohjelma tähtää vakauteen ja kasvuun

Euroopan rahoitusalan resilienssiohjelma tähtää vakauteen ja kasvuun
Euroopan vakausohjelma

Viisitoista vuotta sen jälkeen, kun Euroopan järjestelmäriskikomitea perustettiin euroalueen valtioiden velkakriisin aikana, Eurooppa kohtaa yhä päällekkäisiä taloudellisia, geopoliittisia ja ilmastoon liittyviä häiriöitä. Politiikan haasteena on nyt pitää rahoitusjärjestelmä vakaana ja samalla säilyttää edellytykset investoinneille ja kasvulle koko euroalueella.

Kohokohdat

  • Eurooppalaiset pankit ovat osoittaneet resilienssiä viimeaikaisissa häiriöissä, kuten pandemian, Ukrainan sodan ja korkeampien korkojen aikana, vahvemman pääoman ja tiukemman valvonnan ansiosta.
  • EKP ennustaa euroalueen kasvuksi 0,9 % vuonna 2024 ja 1,4 % vuonna 2027, kun inflaatio laskee 3,0 %:sta vuonna 2024 2,1 %:iin vuoteen 2028 mennessä.
  • Energian hintojen ja pitkien korkojen nousu kasvattaa inflaatioriskejä ja epävarmuutta, mikä edellyttää sääntelyviranomaisten jatkuvaa valppautta kehittyvien haavoittuvuuksien suhteen.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Riskinäkymät 15 vuoden jälkeen

Kuten Euroopan järjestelmäriskikomitea on todennut, EU:n makrovakauskehys on vahvistunut sen jälkeen, kun maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti EU:n valvonnan heikkoudet ja korosti koko järjestelmää koskevien epätasapainojen vaaroja.

ESRB:n 15-vuotispäivän yhteydessä pidetyssä puheessa todetaan, että Euroopan rahoitusjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt pandemian, Venäjän sodan Ukrainassa, energiakriisin sekä korkojen jyrkän nousun vuosina 2022 ja 2023. Eurooppalaisten pankkien kuvataan selviytyneen näistä häiriöistä verrattain hyvin vahvempien pääoma-asemien, tiukemman valvonnan ja parantuneen riskienhallinnan ansiosta.

Puheessa varoitetaan myös, ettei resilienssi ole pysyvää. Siinä todetaan, että huippuluokan tekoäly voi kiihdyttää kyberhyökkäyksiä, samalla kun ilmastonmuutos ja geopoliittiset jännitteet uhkaavat edelleen rahoitusvakautta ja laajempaa taloutta.

Kasvu ja inflaatio ovat edelleen paineessa

Laajempi viesti on, että rahoitusvakauspolitiikan on tuettava tuottavia investointeja ja samalla pysyttävä valppaana liiallisen velkavivun ja yliarvostettujen omaisuuserien suhteen. Tämä tasapainottelu korostuu entisestään, kun uudet häiriöt vaikuttavat hinta- ja talousnäkymiin.

EKP:n syyskuun ennusteissa euroalueen kasvun arvioidaan olevan 0,9 % tänä vuonna ja 1,4 % vuonna 2027, kun taas inflaation odotetaan laskevan 3,0 %:sta tänä vuonna 2,1 %:iin vuonna 2028. Samaan aikaan viime viikkojen korkeammat energian hinnat ja pitkien korkojen nousu lisäävät epävarmuutta: energian hinnannousu kasvattaa inflaatioriskejä, vaikka kireämmät rahoitusolosuhteet painavat kasvua.

Arvion mukaan Euroopan rahoitusalan resilienssi säilyy vahvana, mutta päättäjät toimivat edelleen erittäin epävarmassa toimintaympäristössä. Sekä sääntelyviranomaisten että markkinoiden kannalta painopiste on ennaltaehkäisyssä ja kehittyvien haavoittuvuuksien tunnistamisessa riittävän varhain vahinkojen rajoittamiseksi, jos ne toteutuvat.

Aiemmassa artikkelissamme euroalueen inflaatiopaineista ja rahoitusvakausriskeistä korostettiin, että energian hintojen nousu voisi pitää inflaation selvästi EKP:n tavoitteen yläpuolella, kun taas korkeammat pitkän aikavälin lainakustannukset kiristävät rahoitusolosuhteita ja painavat kasvua. Siinä todettiin myös, että venyneet tekoälyyn liittyvät omaisuuserien arvostukset ja teknologia-alan suuri velkaantuneisuus voivat lisätä markkinoiden volatiliteettia, jos korjausliike leviää laajemmille osake- ja luottomarkkinoille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.