IMF asettaa vuoden 2026 katsauksessa valvonnan painopisteet vahvistaakseen resilienssiä ja riskien valvontaa

IMF asettaa vuoden 2026 katsauksessa valvonnan painopisteet vahvistaakseen resilienssiä ja riskien valvontaa
IMF:n vuoden 2026 painopisteet julkistettu

Kansainvälinen valuuttarahasto päivittää tapaa, jolla se seuraa jäsenmaidensa talouksia, kun hallitukset kohtaavat yhä useampia häiriöitä, korkeaa velkaantuneisuutta sekä tekoälyyn, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviä rakennemuutoksia. Sen vuoden 2026 kattavassa valvontakatsauksessa asetetaan tulevalle valvonnalle kolme painopistettä: resilienssi ja kasvu, ulkoinen vakaus sekä vahvempi riskienhallintakyky.

Kohokohdat

  • IMF:n johtokunta sai vuoden 2026 kattavan valvontakatsauksen päätökseen 17. syyskuuta ja asetti kolme painopistettä: räätälöity politiikkaneuvonta, kattava heijastusvaikutusten analyysi ja vankat riskiarviot.
  • Toimintamuutoksiin sisältyvät ketterämpi yhteistyö, valvonnan ja kapasiteetin kehittämisen integrointi, suojamekanismein varustettujen tekoälytyökalujen soveltaminen sekä pidennetty IV artiklan mukainen sykli maille, joilla on rahaston ohjelmia.
  • Toimeenpanevat johtajat tukevat laajasti hallintoa, sukupuolten tasa-arvoa, digitaalista rahaa ja tekoälyä koskevan työn laajentamista, mutta korostavat perinteisten politiikkakysymysten painoarvoa sekä priorisoinnin, vastuuvelvollisuuden ja johtokunnan jatkuvan osallistumisen merkitystä.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Katsauksen painopisteet ja toimintamuutokset

Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto raportoi, sen johtokunta sai vuoden 2026 kattavan valvontakatsauksen päätökseen 17. syyskuuta ja määritteli strategiset ja toiminnalliset painopisteet, joiden tarkoituksena on vahvistaa rahaston valvontaa tulevina vuosina.

Katsauksessa arvioidaan edistymistä sen jälkeen, kun edellinen kattava tarkastelu päättyi toukokuussa 2021, ja todetaan IMF:n valvonnan auttavan edelleen jäsenmaita hallitsemaan monimutkaisia politiikkahaasteita. Siinä todetaan, että digitalisaatio ja tekoäly, geoekonominen pirstaloituminen, ilmastonmuutos ja väestörakenteen muutokset muokkaavat maailmantaloutta ja samalla vaikeuttavat vakauden ja kestävän kasvun turvaamista.

IMF:n mukaan katsauksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa resilienssiä, jolla tarkoitetaan maiden kykyä kestää häiriöitä, sopeutua niihin ja toipua niistä. Tämän tavoitteen tukemiseksi siinä asetetaan kolme strategista painopistettä: yksityiskohtaisempi ja räätälöidympi politiikkaneuvonta resilienssin ja kasvun tukemiseksi, kattavampi ulkoisen sektorin ja heijastusvaikutusten analyysi ulkoisen vakauden vahvistamiseksi sekä vankemmat riskiarviot ja ehdollinen politiikkaneuvonta maiden riskienhallintakyvyn parantamiseksi.

Katsauksessa ehdotetaan myös muutoksia valvonnan toteuttamistapaan, kuten ketterämpää ja jatkuvampaa yhteistyötä, vahvempaa alueellista ja monenvälistä työtä, kahdenvälisen ja monenvälisen valvonnan tiiviimpää yhdistämistä kapasiteetin kehittämiseen sekä suojamekanismein varustettujen tekoälytyökalujen käyttöä. Siinä vaaditaan myös makrokriittisyyskriteerin selkeämpää soveltamista kahdenvälisessä valvonnassa, vaatimusten virtaviivaistamista ja pidempää IV artiklan mukaista sykliä maille, joilla on rahaston tukemia ohjelmia.

Vaikutukset jäsenmaille ja IMF:n työhön

Toimeenpanevat johtajat tukevat laajasti ehdotettuja strategisia ja toiminnallisia painopisteitä ja vahvistavat samalla vuoden 2012 integroidun valvontapäätöksen rahaston valvonnan yleiseksi kehykseksi. Heidän mukaansa päällekkäiset häiriöt, suuri epävarmuus, rajallinen talouspoliittinen liikkumavara ja rakennemuutos tekevät jäsenmaiden politiikkahaasteista yhä monimutkaisempia.

Johtajat tukevat yleisesti tulevaa työtä hallinnon, sukupuolten tasa-arvon, digitaalisen rahan ja tekoälyn parissa, ja useimmat odottavat kahdenvälisen valvonnan ilmastotavoitteiden toteutuvan siellä, missä ilmastokysymykset ovat makrokriittisiä. Samalla osa varoittaa, ettei työn laajentamisen epäperinteisille alueille tulisi tapahtua perinteisten politiikkakysymysten kustannuksella, ja he korostavat koordinointia muiden kansainvälisten instituutioiden kanssa päällekkäisyyksien välttämiseksi.

He tukevat myös pyrkimyksiä tehdä valvontaneuvonnasta täsmällisempää, käytännönläheisempää ja maiden toimeenpanokyvyn mukaista, muun muassa yhdistämällä sitä paremmin kapasiteetin kehittämiseen. Johtajien mukaan onnistunut toteutus riippuu selkeästä priorisoinnista, vastuuvelvollisuudesta ja johtokunnan jatkuvasta osallistumisesta, kun IMF valmistelee päivitettyä valvontaohjeistusta ja seuraava kattava katsaus on määrä tehdä viiden vuoden kuluttua.

Aiemmassa artikkelissamme KBRA:n uudesta CMBS-tutkimuspaketista kerrottiin, kuinka palveluntarjoaja laajensi kiinteistökohtaisia valvontatyökaluja, vertailuanalyysejä ja toimialanäkymiä auttaakseen liikekiinteistörahoituksen toimijoita seuraamaan luottotrendejä ja toiminnallisia paineita. Huomautimme, että siirtyminen yksityiskohtaisempaan, datalähtöiseen seurantaan heijastaa kasvavaa kysyntää syvällisemmille riskiarvioille markkinaolosuhteiden kehittyessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.