UNCTAD: kehitysmaat voivat saada enemmän arvoa biodiversiteettikaupasta

Traders Union
Kaikki uutiset
Rahoituslaitokset
UNCTAD biodiversiteettikaupasta

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Dmytro Kharkov

4 tuntia sitten

UNCTAD: kehitysmaat voivat saada enemmän arvoa biodiversiteettikaupasta — Biodiversiteettikaupan arvon kasvattaminen

Biodiversiteettiin perustuvien tuotteiden osuuden kasvaessa maailman tavarakaupassa kehitysmaat saavat edelleen vain rajallisen osuuden markkinoiden korkeamman arvon toiminnoista. Uuden YK-analyysin mukaan kauppa-, teollisuus- ja biodiversiteettipolitiikan tiiviimpää yhteensovittamista tarvitaan paikallisen arvonlisän kasvattamiseksi ja luonnonvarojen suojelemiseksi.

Kohokohdat

UNCTAD raportoi, että biodiversiteettiin perustuvat tuotteet muodostivat 17,3 % maailman tavarakaupasta vuonna 2024 ja viennin arvo lähestyi 3,8 biljoonaa dollaria, mutta kehitysmaat saivat tästä arvosta vain 35 %.
Afrikan sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen hallussa on noin kaksi kolmasosaa maailman biodiversiteetistä, mutta niiden osuus biodiversiteettiin perustuvien tuotteiden maailmanlaajuisesta viennistä oli vain 3 % ja 11 %, kun Euroopan osuus oli 49 %.
Afrikkalaista arabikumia vietiin vuonna 2024 2,28 dollarilla kilogrammalta, mutta sitä tuotiin korkean tulotason markkinoille 6,50 dollarilla kilogrammalta, mikä korostaa arvonlisän puutteita ja esteitä, kuten luonnollisiin vaihtoehtoihin kohdistuvia jopa 16,1 %:n tulleja.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Poliittinen agenda ennen YK:n biodiversiteettikonferenssia

Kuten UN Trade and Development raportoi, sen tuorein Global Trade Update tarkastelee, miten kauppapolitiikka ja investoinnit voivat auttaa kehitysmaita kaventamaan biodiversiteettiin perustuvan kaupan kuiluja samalla kun biodiversiteettiä suojellaan.

Raportti julkaistiin ennen vuoden 2026 YK:n biodiversiteettikonferenssia, joka on määrä järjestää 19.–30. lokakuuta Jerevanissa, Armeniassa. Kokouksessa on tarkoitus tarkastella edistymistä Kunming–Montrealin maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä ja sen tavoitteessa pysäyttää ja kääntää biodiversiteetin heikkeneminen vuoteen 2030 mennessä.

UNCTADin mukaan biodiversiteettiin perustuvat tuotteet muodostivat 17,3 % maailman tavarakaupasta vuonna 2024, ja noin 1 800 tällaisen tuotteen vienti nousi lähes 3,8 biljoonaan dollariin. Kehitysmaiden osuus tästä kokonaismäärästä oli kuitenkin vain noin 35 %, vaikka monet niistä ovat kaupan perustana olevien biologisten resurssien kotipaikkoja.

Raportin mukaan keskeinen kysymys ei ole pelkästään viennin kasvattaminen, vaan suuremman arvon säilyttäminen tuottajamaissa jalostuksen, valmistuksen, tuotekehityksen ja kiertotalouskäytön kautta. Tämä tasapaino edellyttää raportin mukaan suojatoimia, laillista saatavuutta, oikeudenmukaista ja tasapuolista hyötyjen jakoa, vahvempaa tuotantokapasiteettia, teknologian saatavuutta, alueellista ja kaupallista yhteistyötä, kestäviä kaupankäyntikäytäntöjä sekä kohtuuhintaista rahoitusta.

Vientikuilut ja esteet tuottajatalouksille

Afrikan sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen osuus maailman biodiversiteetistä on yhdessä noin kaksi kolmasosaa, mutta niiden osuus biodiversiteettiin perustuvien tuotteiden maailmanlaajuisesta viennistä on vain 3 % ja 11 %, kun Euroopan talouksien osuus on 49 %. UNCTADin mukaan tämä kuilu osoittaa, kuinka luonnonvaroiltaan rikkaat maat jäävät usein maailmanlaajuisten toimitusketjujen korkeamman arvon vaiheiden ulkopuolelle.

Raportissa nostetaan arabikumi esimerkiksi menetetyistä arvonlisäysmahdollisuuksista. Vuonna 2024 Afrikan taloudet veivät tuotetta korkean tulotason markkinoille keskimäärin 2,28 dollarin kilohintaan, kun saman tuotteen tuonti näiltä markkinoilta maksoi keskimäärin 6,50 dollaria kilogrammalta.

UNCTAD nostaa kehitysmaiden tuottajien ja pienyritysten esteiksi myös tullit, monimutkaiset säädökset, epätasaisesti jakautuvat kestävyyssääntelyn noudattamiskustannukset ja rahoituksen rajallisen saatavuuden. Muovien luonnollisiin vaihtoehtoihin, kuten puuvillaan, juuttiin, hamppuun ja paperipohjaisiin tuotteisiin, voi kohdistua keskimäärin jopa 16,1 %:n tuontitulleja, jotka ovat raportin mukaan samalla tasolla tai korkeampia kuin moniin muovituotteisiin sovellettavat tullit.

Päivityksessä siteerattu analyysi osoittaa, että useimmissa tarkastelluissa kestävyysstandardeissa tuottajat vastaavat sekä toimeenpano- että sertifiointikustannuksista ja saavat vain vähän tukea ostajilta tai hallituksilta. UNCTADin mukaan tuleva konferenssi tarjoaa oikea-aikaisen tilaisuuden muuttaa nämä kysymykset konkreettisiksi sitoumuksiksi, jotka yhdistävät kaupan tiiviimmin biodiversiteettiin, kestävään kehitykseen ja osallistavaan kasvuun.

Aiemmassa raportissamme EU:n pyrkimyksistä rajoittaa PET-muovin tuontia kerrottiin, kuinka useat jäsenvaltiot kehottivat Euroopan komissiota harkitsemaan suojatoimia, kuten mahdollisesti maakohtaisten kiintiöiden ja asetetut rajat ylittäville määrille sovellettavien korkeampien tullien käyttöönottoa. Siinä todettiin myös, että Kiinasta tuotavaan PET-hartsiin aiemmin asetettujen polkumyyntitullien jälkeen tarjonta siirtyi Turkkiin, Vietnamiin ja Egyptiin kaltaisten viejien suuntaan, mikä kuvastaa EU:n laajempaa kaupan suojakeinojen käyttöä kauppajännitteiden kiristyessä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?