Maailmanpankin talouskatsaus nostaa esiin Päiväntasaajan Guinean työpaikkauudistukset hiilivetyjen tuotannon laskun syventyessä

Maailmanpankin talouskatsaus nostaa esiin Päiväntasaajan Guinean työpaikkauudistukset hiilivetyjen tuotannon laskun syventyessä
Päiväntasaajan Guinean talouden rakennemuutos

Päiväntasaajan Guinea kohtaa kasvavaa painetta taloutensa uudistamiseen öljyn ja kaasun tuotannon heikentyessä ja muun taloudellisen toiminnan pysyessä vaimeana. Maailmanpankin uusi katsaus toteaa, että maa tarvitsee infrastruktuuriin, osaamiseen ja yksityisiin investointeihin liittyviä uudistuksia työpaikkojen luomiseksi ja osallistavamman kasvun tukemiseksi.

Kohokohdat

  • Päiväntasaajan Guinean talouden ennustetaan supistuvan 5,8 % vuonna 2025 ja noin 1 % vuodessa vuosina 2026–2027 hiilivetyjen tuotannon vähenemisen vuoksi.
  • Valtion tulot laskevat 16,3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2025, julkisen talouden alijäämä on lähes 0,5 % ja vaihtotaseen alijäämä kasvaa 1,1 prosenttiin BKT:stä.
  • Maailmanpankki kehottaa uudistuksiin koulutuksessa ja liiketoimintaympäristössä sekä yksityisen pääoman suuntaamiseen esimerkiksi maatalouteen ja matkailuun laajamittaisten työpaikkojen luomiseksi.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Talousnäkymät ja uudistusten painopisteet

Kuten Maailmanpankki raportoi, Päiväntasaajan Guinean talouskatsauksen neljännessä painoksessa tarkastellaan viimeaikaista talouskehitystä ja hahmotellaan politiikkavaihtoehtoja useampien ja parempien työpaikkojen luomiseksi hiilivetyjen tuotannon vähentyessä.

Raportin mukaan Päiväntasaajan Guinean talous supistuu arviolta 5,8 % vuonna 2025, kun se kasvoi vaatimattomat 0,4 % vuonna 2024. Laskusuhdanne johtuu hiilivetyjen tuotannon jyrkästä vähenemisestä, eikä maatalouden ja palvelualojen kasvu riitä kompensoimaan teollisuuden supistumista. Alustavat tiedot viittaavat myös siihen, että taloudellinen toiminta pysyy heikkona vuoden 2026 alussa. BKT:n ennustetaan supistuvan keskimäärin noin 1 % vuodessa vuosina 2026 ja 2027 ennen vaatimatonta elpymistä vuonna 2028 uusien kaasuhankkeiden tukemana.

Katsauksen mukaan maalla on mahdollisuus muuttaa öljyriippuvuudesta irtautuminen monipuolisemmaksi kehityspoluksi, joka luo runsaasti työpaikkoja. Siinä määritellään kolme keskeistä painopistettä: koulutuksen, osaamisen, sähkönsaannin, digitaalisten yhteyksien ja sosiaaliturvan vahvistaminen; liiketoimintaympäristön parantaminen helpottamalla rahoituksen saantia, tehostamalla kilpailua sekä yksinkertaistamalla yritysten perustamista ja verovelvoitteiden noudattamista; sekä yksityisen pääoman suuntaaminen aloille, joilla on paljon työllistämispotentiaalia, erityisesti maatalouteen ja matkailuun sekä kalastukseen, digitaalisiin palveluihin ja energiaan liittyvään toimintaan.

Julkisen talouden paineet ja työpaikkoja luovat alat

Julkisen talouden ja ulkoisen tasapainon paineet voimistuvat, kun valtion tulot laskevat 16,3 prosenttiin BKT:stä vuonna 2025, julkisen talouden alijäämä pysyy noin 0,5 prosentissa BKT:stä ja vaihtotaseen alijäämä kasvaa 1,1 prosenttiin BKT:stä. Raportin mukaan köyhyys lisääntyy inflaation hidastumisesta huolimatta, ja sen odotetaan pahenevan lähitulevaisuudessa, kun tulot kasvavat heikosti ja elinkustannukset nousevat kotitalouksien rasitteeksi.

Maailmanpankki nostaa esiin vihreän talouden, johon kuuluu myös maatalous, alana, jolla on lähitulevaisuudessa parhaat mahdollisuudet luoda työpaikkoja laajassa mittakaavassa ja kasvattaa tuottavuutta erityisesti maaseudulla. Myös matkailu tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia työllisyyden lisäämiseen etenkin naisten ja nuorten keskuudessa Päiväntasaajan Guinean monimuotoisen luonnon ja luontokohteiden ansiosta.

Katsauksen mukaan työpaikkahaaste on kiireellinen mutta ratkaistavissa, jos maa parantaa oppimistuloksia ja osaamista, madaltaa yritysten kohtaamia esteitä sekä suuntaa julkisia ja yksityisiä investointeja aloille, joilla voidaan luoda työpaikkoja laajassa mittakaavassa. Siinä todetaan lisäksi, että uudistusten johdonmukainen toteuttaminen, yksityisen sektorin vahvempi osallistuminen sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden parempi yhteensovittaminen ovat keskeisiä monipuolisemman, kriisinkestävämmän ja osallistavamman talouden rakentamisessa.

Aiemmassa artikkelissamme, jossa käsittelimme valtionvelanoton riskien kasvua korkotason ollessa korkeampi tarkastelimme, miten pitkittyneet geopoliittiset sokit ja suuret julkiset menot voivat kaventaa finanssipoliittista liikkumavaraa ja lisätä jälleenrahoituspaineita. Huomautimme myös, että kehittyvät taloudet ja rajamarkkinat ovat erityisen alttiita, sillä velanhoitokustannukset ovat usein suuret suhteessa rajallisiin tulopohjiin. Tämän vuoksi julkinen talous on niissä haavoittuvampi, kun inflaatiopaineet ja rahoituskustannukset pysyvät korkeina.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.