Benin pitää yllä vahvaa kasvuvauhtia IMF:n saadessa päätökseen IV artiklan mukaisen arviointikäynnin
Beninin talous kasvaa vahvasti vuonna 2026 vaikeasta ulkoisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Inflaatio pysyy matalana, ja teollisuus, rakentaminen sekä kauppa tukevat kasvua edelleen. IMF:n mukaan velkakestävyyden turvaaminen ja kasvun muuttaminen osallistavammaksi edellyttävät vastuullista finanssipolitiikkaa, kotimaisten verotulojen tehokkaampaa keräämistä ja rakenteellisten uudistusten jatkamista.
Kohokohdat
- IMF:n mukaan Beninin reaalinen BKT kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 8,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2025 kasvu oli 8,1 prosenttia eli nopeinta lähes 20 vuoteen.
- Beninin julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 2,3 prosenttia BKT:stä sekä vuosina 2025 että 2026. Vuonna 2027 sen arvioidaan kasvavan 2,9 prosenttiin, mutta pysyvän Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton 3 prosentin enimmäisrajan alapuolella.
- IMF kehottaa Beniniä laajentamaan veropohjaa, kehittämään julkista varainhoitoa ja toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia kasvun ja yksityisen sektorin rahoituksen parantamiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
IMF:n arvio kasvusta ja finanssipolitiikasta
Kansainvälinen valuuttarahasto kertoo henkilöstönsä saaneen päätökseen Beniniin vuonna 2026 suuntautuneen IV artiklan mukaisen arviointikäynnin. Keskustelut käytiin Cotonoussa 27. lokakuuta–6. marraskuuta, ja rahaston mukaan maan talous on osoittanut kestävyyttä useista ulkoisista häiriöistä huolimatta.IMF:n mukaan reaalinen BKT kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 8,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuonna 2025 kasvu oli 8,1 prosenttia, mikä oli rahaston mukaan nopeinta lähes kahteen vuosikymmeneen. Kasvun ennustetaan hidastuvan 7,8 prosenttiin vuonna 2026 ja noin 7,0 prosenttiin vuonna 2027, kun kuljetus- ja tuontikustannusten nousu vähitellen heijastuu talouteen. Inflaatio pysyy kuitenkin hallinnassa, ja sen odotetaan nousevan 2 prosentin tavoitteeseen vuonna 2027.
Julkisen talouden osalta rahasto arvioi Beninin alijäämän olleen 2,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2025, kun se oli 2,5 prosenttia vuonna 2024. Tätä tukivat vahvat verotulot. Alijäämän ennustetaan olevan 2,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2026 ja 2,9 prosenttia vuonna 2027, eli se pysyy Länsi-Afrikan talous- ja rahaliiton 3 prosentin enimmäisrajan alapuolella.
Uudistusohjelma ja vaikutukset yrityksiin keskipitkällä aikavälillä
IMF:n mukaan kotimaisten verotulojen jatkuva kasvattaminen on olennaista, jotta kehitystavoitteisiin voidaan kohdentaa enemmän julkisia varoja. Rahasto suosittelee veropohjan laajentamista, verovapautusten järkeistämistä, verohallinnon ja tullihallinnon vahvistamista sekä veronmaksuvelvoitteiden noudattamisen parantamista. Samalla on suojattava sosiaalimenojen painopistealueita ja haavoittuville kotitalouksille suunnattua tukea.Arviointiryhmä pitää myönteisinä myös viimeaikaisia toimia finanssipolitiikan ja velkatietojen läpinäkyvyyden vahvistamiseksi. Niihin kuuluvat julkisen velanhallinnan oikeudellisen kehyksen uudistaminen ja tarkistettujen velkatietojen julkaiseminen kansainvälisten standardien mukaisesti. IMF lisää, että julkisen varainhoidon vahvistaminen, valtionyhtiöiden valvonnan parantaminen, finanssipoliittisten riskien raportoinnin kehittäminen ja hankintavalvonnan tehostaminen lisäisivät vastuullisuutta ja auttaisivat suojelemaan julkisia varoja.
Yksityisen sektorin osalta IMF kertoo rahoitusjärjestelmän pysyvän pääosin vakaana ja yritysluotonannon kasvavan edelleen. Digitaalisten maksujen laajempi käyttö, luottotietorekisterien kehittäminen, vakuusjärjestelyjen vahvistaminen ja rahoitusinfrastruktuurin parantaminen voisivat helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaikeuksia. Rakenteelliset uudistukset, joilla edistetään yritysten virallistamista, panostetaan inhimilliseen pääomaan ja parannetaan maatalouden tuottavuutta, tukevat puolestaan osallistavampaa kasvua keskipitkällä aikavälillä.
Valtioiden velanoton riskit korkotason pysyessä korkeana kasvavat, kun geopoliittiset jännitteet ja pitkään jatkuva julkisten menojen kasvu pitävät rahoituskustannukset korkeina. Aiemmassa katsauksessamme todettiin, että pitkittyvät häiriöt, kuten konfliktien aiheuttamat energian ja elintarvikkeiden hintapaineet, voivat kaventaa finanssipoliittista liikkumavaraa, lisätä jälleenrahoituspaineita ja rasittaa erityisen voimakkaasti kehittyviä markkinoita ja rajamarkkinoita, joiden tulopohja on kapeampi ja korkomenot suuremmat.
- Forex
- Crypto