Aasian kasvumallin omaksuminen käy vaikeammaksi kehitysmaille, UNCTAD sanoo

Aasian kasvumallin omaksuminen käy vaikeammaksi kehitysmaille, UNCTAD sanoo
Aasian kasvupolku muuttuu

Maailmantalouden kasvun hidastuessa Aasian odotetaan tuottavan lähes 60% maailman talouskasvusta vuonna 2026, mikä vahvistaa alueen asemaa kasvun tärkeimpänä veturina. UNCTADin mukaan kaupan, teknologian ja teollisuuden olosuhteita, jotka tukivat Aasian nousua, on kuitenkin yhä vaikeampi jäljitellä muissa kehitysmaissa.

Kohokohdat

  • UNCTAD ennustaa Intian BKT:n kasvavan 7,3%, Indonesian 5,2% ja Kiinan 4,5% vuonna 2026, kun maailmanlaajuisen kasvun ennuste on 2,6%.
  • Puolijohteiden, tekoälyn infrastruktuurin ja puhtaan energian kaltaisten strategisten alojen osuus greenfield-investointien arvosta on vuonna 2025 yhteensä 44%, kun se vuonna 2020 oli 16%.
  • Kehitysmaiden on entistä vaikeampi päästä strategisille teollisuudenaloille ja nousta niissä arvoketjussa, koska kehittyneet maat asettavat vientivalvontaa, seulovat investointeja ja rajoittavat teknologiansiirtoa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

UNCTADin raportti nostaa esiin teollisuuden muuttuvat olosuhteet

Kuten UNCTAD toteaa Trade and Development Report 2026 -raportissaan, Intian talouden ennustetaan kasvavan 7,3% vuonna 2026, Indonesian 5,2% ja Kiinan 4,5%, kun taas maailmantalouden kasvun ennustetaan hidastuvan 2,6%:iin. Esitellessään raporttia London School of Economics and Political Science -yliopiston järjestämässä luennossa 13. marraskuuta UNCTADin johtaja Anastasia Nesvetailova sanoi Aasian nousun perustuneen mittakaavan, ajoituksen ja kertyneen teollisen kapasiteetin harvinaiseen yhdistelmään – kyse ei ollut mallista, jota voisi helposti soveltaa muualla.

UNCTADin mukaan kahdeksan Aasian talouden tuotannon asukasta kohden ennustetaan olevan vuonna 2026 noin kaksinkertainen verrattuna muihin kehitysmaihin, vaikka niiden keskimääräinen tuotanto asukasta kohden oli 1990-luvun alussa alle puolet muiden kehitysmaiden tasosta. Virasto kuitenkin lisää, että pientä Aasian kärkimaiden joukkoa lukuun ottamatta useimmat kehitysmaat ovat jääneet 2010-luvun puolivälin jälkeen entistä enemmän jälkeen kehittyneistä maista.

Raportin mukaan perinteinen teollistumisen polku on heikkenemässä, sillä tekstiilien ja kulutustavaroiden kaltaiset teollisuudenalat eivät enää tarjoa samanlaisia mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja tuottavuuden paranemiseen. Investoinnit siirtyvät sen sijaan aloille, jotka edellyttävät kehittynyttä teknologiaa, laajamittaista rahoitusta ja pitkälle erikoistunutta osaamista.

Strategiset alat muokkaavat mahdollisuuksia ja esteitä

Puolijohteista, tekoälyn infrastruktuurista ja puhtaan energian teknologioista on tulossa maailmankaupan ja investointien keskeisiä aloja. Näiden strategisten alojen osuus vuonna 2025 julkistettujen greenfield-ulkomaisinvestointien arvosta oli 44%, kun se vuonna 2020 oli 16%. UNCTADin mukaan Eurooppa ja Pohjois-Amerikka saivat yli puolet strategisiin teollisuudenaloihin vuosina 2020–2025 ilmoitetuista investoinneista, kun taas kehitysmaat saivat suuremman osuuden vain kriittisissä ja strategisissa materiaaleissa.

Raportin mukaan hallitukset pitävät näitä teollisuudenaloja yhä useammin kansallisen turvallisuuden kannalta ensisijaisina ja käyttävät vientivalvontaa, investointien seulontaa ja teknologiansiirron rajoituksia, jotka vaikuttavat pääsyyn markkinoille ja rahoitukseen sekä mahdollisuuksiin päästä arvokkaampiin asemiin globaaleissa arvoketjuissa. Kehitysmaiden on tämän vuoksi vaikeampi päästä strategisille aloille ja siirtyä niiden kannattavimpiin toimintoihin.

UNCTAD nostaa Malesian esimerkiksi maasta, jossa vientivetoiset kiinniottostrategiat joutuvat koetukselle teknologisen ja geotaloudellisen muutoksen vuoksi. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden osuus maan tavaraviennistä on 44,3%, mutta puolijohdeteollisuuden arvokkaimmat vaiheet ovat edelleen keskittyneet vakiintuneisiin keskuksiin, mikä rajoittaa Malesian mahdollisuuksia nousta arvoketjussa.

Viraston mukaan kehitysmaat tarvitsevat vahvempia kotimaisia tuotantovalmiuksia, lisää investointeja osaamiseen, infrastruktuuriin, teknologiaan ja tutkimukseen sekä tiiviimpiä yhteyksiä paikallisten yritysten ja kansainvälisten tuotantoverkostojen välille. Virasto korostaa myös alueellisen yhteistyön merkitystä: Aasian kokemus osoittaa, että pitkäjänteinen yhteistyö voi yhä tukea kauppaa ja investointeja, vaikka maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen saavuttaminen on vaikeampaa.

Olemme käsitelleet myös ASEANin kaupan yhdentymisen laajempaa taustaa, kun alue hyödyntää tekoälyä ja digitaalisia puitteita kasvun vauhdittamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.