Liettua saa IMF:ltä kehotuksen finanssipoliittiseen strategiaan inflaation pysyessä korkeana

Liettua saa IMF:ltä kehotuksen finanssipoliittiseen strategiaan inflaation pysyessä korkeana
Liettuaa kehotetaan finanssipoliittiseen suunnitelmaan

Liettuan talous jatkaa vakaata kasvua vuonna 2026, mutta inflaatio pysyy korkeana ja finanssipoliittiset paineet kasvavat puolustusmenojen ja väestörakenteeseen liittyvien kustannusten noustessa. IMF:n mukaan maa tarvitsee kiireellisesti keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian, sillä vuosien 2027–2029 budjettisuunnitelmat uhkaavat kasvattaa alijäämiä ja velkaa sekä rikkoa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä.

Kohokohdat

  • IMF arvioi Liettuan BKT:n kasvun hidastuvan mutta pysyvän vakaana vuoden 2026 ajan. Kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 2026 vuodentakaisesta 6,1% ja pohjainflaatio oli 3,7%.
  • IMF arvioi Liettuan vuoden 2026 finanssipoliittisen alijäämän ylittävän todennäköisesti budjetoidun tason puolustusmenojen kasvun vuoksi. Vuosien 2027–2029 budjetit uhkaavat rikkoa EU:n finanssipoliittisia sääntöjä.
  • IMF kehottaa Liettuaa ottamaan käyttöön uskottavan keskipitkän aikavälin finanssipoliittisen strategian ja arvioimaan monipilarisen eläkejärjestelmän uudelleen huomattavien II pilarin nostojen jälkeen.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

IMF:n arvio kasvusta, inflaatiosta ja budjettisuunnitelmista

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Vilnassa 11.–17. marraskuuta vierailleen henkilöstön arvion perusteella Liettuan kasvun odotetaan hidastuvan mutta pysyvän vakaana vuonna 2026. Kasvua tukevat palkkojen ja luotonannon kasvu, II pilarin eläkesäästöjen nostot, finanssipoliittinen elvytys sekä huippuaan lähestyvät EU:n rahoittamat investoinnit.

IMF:n mukaan kasvu hidastuu vuonna 2027 tilapäisen kysyntätuen hiipuessa, mutta piristyy jälleen vuonna 2028. Tätä tukee osaltaan toinen II pilarin eläkesäästöjen nostokierros vuoden 2027 lopussa. IMF arvioi kasvuriskien painottuvan heikompaan kasvuun ja korkeampaan inflaatioon geopoliittisten jännitteiden, energian hintavaihtelujen ja heikon ulkoisen kysynnän vuoksi.

Kuluttajahinnat olivat lokakuussa 2026 6,1% korkeammat kuin vuotta aiemmin, ja pohjainflaatio oli 3,7%. IMF:n mukaan energian hinnannousu, välillisten verojen korotukset ja vahvaan palkkakehitykseen liittyvä sitkeä palveluinflaatio pitävät hintapaineet euroalueen keskiarvoa korkeampina, vaikka elintarvikkeiden hintapaineet hellittävät.

Finanssipolitiikan osalta rahasto arvioi Liettuan vuoden 2026 alijäämän olevan todennäköisesti budjetoitua suurempi, osittain odotettua suurempien puolustustarviketoimitusten vuoksi. Se varoittaa, että ehdotettu vuosien 2027–2029 budjetti merkitsee finanssipoliittisen elvytyksen jatkumista, alijäämän kasvua ja julkisen velan jyrkempää nousu-uraa. Menosuunnitelmat rikkovat todennäköisesti EU:n finanssipoliittisia sääntöjä, vaikka puolustusmenojen lisäjoustot otettaisiin huomioon.

Rahoitusvakaus ja pidemmän aikavälin politiikkariskit

IMF:n mukaan uskottavaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittista strategiaa tarvitaan kiireellisesti, jotta velka pysyy maltillisella tasolla ja puskurit säilyvät. Se suosittelee pysyviä verotuloja lisääviä toimia, menojen tiukempaa priorisointia, etuuksien parempaa kohdentamista ja toiminnan tehostamista. Lisäksi se kehottaa arvioimaan monipilarista eläkejärjestelmää laajasti uudelleen huomattavien, viimeaikaisten II pilarin nostojen jälkeen.

IMF:n mukaan Liettuan rahoitussektori pysyy vakaana vahvan pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden sekä erittäin vähäisten järjestämättömien luottojen ansiosta, vaikka kannattavuus on heikentynyt aiemmista lukemista. Kotitalouksille ja yrityksille myönnetty luotonanto kasvaa edelleen kaksinumeroisin luvuin ja tukee asuntojen ja kestokulutustavaroiden kysyntää.

Rahasto lisää, että asuntojen hintojen nousu ja korkojen kohoaminen ovat viime vuosineljänneksinä ylittäneet kotitalouksien tulojen kasvun ja heikentäneet asumisen kohtuuhintaisuutta. IMF:n mukaan Liettuan keskuspankin päätös nostaa vastasyklinen pääomapuskuri 1,25%:iin elokuusta 2027 alkaen auttaa hillitsemään laaja-alaisen luotonkasvun riskejä. Riskialttiimpien fintech-toimijoiden valvonta on edelleen ensisijaisen tärkeää, samoin kuin valppaus geopoliittisten ja kyberriskien suhteen.

Aiemmin käsittelimme Kolumbian finanssipoliittista uudistusta ja IMF:n kehotusta laatia uskottava vakauttamisohjelma velan vakauttamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.