IMF käsittelee inflaatiotavoitteiden haasteita Latinalaisessa Amerikassa Brasilian-konferenssissa

IMF käsittelee inflaatiotavoitteiden haasteita Latinalaisessa Amerikassa Brasilian-konferenssissa
IMF Latinalaisen Amerikan inflaatiosta

Latinalaisen Amerikan inflaatiotavoitekehys kohtaa entistä vaativamman globaalin toimintaympäristön, kun päättäjät pyrkivät saattamaan päätökseen viimeisen etapin hintojen nousun palauttamisessa tavoitetasolle. IMF:n ja Brasilian keskuspankin konferenssissa 18. marraskuuta varatoimitusjohtaja Nigel Clarke sanoo, että alueen aiempi rahapolitiikan kiristäminen auttaa säilyttämään uskottavuuden, mutta energiahäiriöt, tekoälyn vauhdittama kysyntä, ilmastopaineet ja julkisen velan suuri määrä vaikeuttavat politiikkavalintoja.

Kohokohdat

  • IMF:n Clarke korostaa Latinalaisen Amerikan keskuspankkien pandemian jälkeistä varhaista rahapolitiikan kiristämistä ja mainitsee Brasilian koronnostot 2%:sta maaliskuussa 2021 13,75%:iin elokuussa 2022. Ne ankkuroivat pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksia.
  • Clarken mukaan inflaation palauttamisen ”viimeistä etappia” tavoitetasolle vaikeuttavat kasvua heikentävä energiahäiriö sekä tekoälyinvestointien kasvattamat kauppa ja markkina-arvostukset. Molemmat lisäävät inflaatiopaineita.
  • Jamaikan julkisyhteisöjen bruttovelan pienentäminen 135%:sta BKT:stä vuonna 2013 62%:iin vuonna 2024 mahdollisti rahapolitiikan kiristämisen ja inflaation palauttamisen tavoitetasolle ilman pelättyä talouden taantumaa. Se osoittaa finanssipoliittisten uudistusten ja keskuspankkiuudistusten yhdistämisen hyödyt.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Poliittinen asialista Brasílian konferenssissa

Kuten Kansainvälinen valuuttarahasto raportoi, Clarke nostaa IMF:n ja Brasilian keskuspankin konferenssin avauspuheenvuorossaan esiin alueen kolme politiikkakysymystä: miten rahapolitiikan uskottavuus säilytetään, miten finanssi- ja rahapolitiikasta vastaavat viranomaiset voivat tehdä parempaa yhteistyötä ja miten inflaatiotavoitteisiin perustuvaa rahapolitiikkaa tulisi mukauttaa aiempaa yleisempiin häiriöihin.

Hänen mukaansa Latinalaisen Amerikan keskuspankit reagoivat pandemian jälkeiseen inflaation kiihtymiseen ennen monia kehittyneiden talouksien keskuspankkeja ja kiristivät rahapolitiikkaa varhain tarjontahäiriöiden ja geopoliittisten jännitteiden nostaessa hintoja. Clarke mainitsee esimerkkinä Brasilian koronnostot 2%:sta maaliskuussa 2021 13,75%:iin elokuussa 2022. Ne auttoivat pitämään pidemmän aikavälin inflaatio-odotukset suhteellisen hyvin ankkuroituina.

Clarken mukaan monien maiden välitön haaste on inflaation palauttamisen ”viimeinen etappi” tavoitetasolle. Hän sanoo, että tehtävää vaikeuttavat kaksi vastakkaista maailmanlaajuista voimaa: kasvua heikentävä ja epävarmuutta lisäävä energiahäiriö sekä tekoälyinvestointibuumi, joka kasvattaa investointeja, kauppaa ja rahoitusmarkkinoiden arvostuksia. Molemmat kuitenkin lisäävät inflaatiopaineita.

Velka, uskottavuus ja alueelliset politiikan kompromissit

Clarken mukaan keskuspankkien uskottavuus on edelleen inflaatiotavoitteisiin perustuvan rahapolitiikan ydin. Hän esittelee Brasilian politiikan historiaa esimerkkinä siitä, miten uskottavuutta rakennetaan ajan mittaan kelluvalla valuuttakurssilla, tiukemmalla finanssipolitiikalla, selkeämmällä viestinnällä, valuuttavarantojen puskureilla ja viime aikoina toiminnallisella riippumattomuudella sekä jatkuvalla 3%:n inflaatiotavoitteella.

Hän korostaa myös korkojen ja julkisen talouden välistä vahvistuvaa vuorovaikutusta velkatasojen pysyessä korkeina. Hänen mukaansa uskottava julkisen talouden sopeutus voi hillitä inflaatio- ja valuuttakurssipaineita, alentaa riskipreemioita ja tukea inflaatio-odotuksia. Vastaavasti uskottava rahapolitiikka voi auttaa pitämään rahoituskustannukset kurissa ja tarjota vakaamman toimintaympäristön julkista taloutta koskeville päätöksille.

Jamaikan kokemukseen viitaten Clarke sanoo, että julkisen talouden uudistukset ja keskuspankin riippumattomuus voivat vahvistaa toisiaan. Hän toteaa, että Jamaika pienensi julkisyhteisöjen bruttovelan noin 135%:sta BKT:stä vuonna 2013 noin 62%:iin vuoden 2024 lopussa. Hänen mukaansa vahvempi julkisen talouden asema antoi myöhemmin keskuspankille enemmän liikkumavaraa kiristää rahapolitiikkaa ja palauttaa inflaatio tavoitetasolle ilman joidenkin pelkäämää taantumaa.

Clarken mukaan inflaatiotavoitteisiin perustuvan rahapolitiikan on jatkossa toimittava maailmassa, jota leimaavat toistuvat häiriöt, kuten sodat, toimitusketjujen häiriöt, muuttuvat kaupan esteet, ilmastotapahtumat ja epävakaat pääomavirrat. Keskuspankit tarvitsevat parempia työkaluja inflaatio-odotusten seuraamiseen, riskiperusteisen lähestymistavan ja selkeää julkista viestintää, jotta tilapäiset häiriöt eivät juurru inflaatioksi.

Aiemmin käsittelimme IMF:n politiikkayhdistelmää koskevia suosituksia Kazakstanille, kun inflaatio pysyi selvästi keskuspankin tavoitteen yläpuolella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.