Suomessa toimivien islamisäätiöiden rahoitus herättää pankki- ja turvallisuushuolia

Traders Union
Kaikki uutiset
Sääntelyviranomaiset
Islamisäätiöiden rahoitus ja turvallisuus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Oksana Koneva

06.11.2026

Suomessa toimivien islamisäätiöiden rahoitus herättää pankki- ja turvallisuushuolia — Islamisäätiöiden rahoitus huolena

Suomessa toimivien kahden islamilaisen säätiön rahoitus nojaa pitkälti ulkomailta, erityisesti Saudi-Arabiasta, tulleisiin varoihin, joiden alkuperää on ollut vaikea jäljittää. Käteiskuljetukset EU-rajojen yli, pankkitilien sulkeminen ja turvallisuusviranomaisen arvio keskeisestä rahoittajasta nostavat tapauksen esiin myös rahanpesun ja valtion turvallisuuden näkökulmasta.

Kohokohdat

Suomen islamkeskus -säätiö ja Pohjoismaiden säätiö ovat saaneet 2–3 miljoonaa euroa ulkomailta, pääosin Saudi-Arabiasta, osa käteisenä EU-rajan yli.
Pankit sulkivat säätiöiden tilejä ja viranomainen määräsi asianajajalle 5 000 euron seuraamusmaksun rahanpesun torjunnan laiminlyönnistä ja epäilyttävistä liiketoimista.
Keskeisen rahoittajan Abdullah Al-Hussainin katsottiin vaarantavan Suomen turvallisuutta ja hänet käännytettiin sekä määrättiin Schengen-alueen maahantulokieltoon vuonna 2022.

Rahoituksen rakenne ja viranomaishavainnot

Ylen selvityksen mukaan Suomen islamkeskus -säätiö ja Pohjoismaiden säätiö ovat saaneet vuosien ajan rahoitusta ulkomailta, ja osa varoista on tuotu Suomeen käteisenä EU-rajojen yli. Säätiöiden johtohahmo Aladin Maher kertoo keränneensä vuosikymmenten aikana säätiöille noin kahdesta kolmeen miljoonaa euroa, joista merkittävä osa on tullut Saudi-Arabiasta.

Ylen näkemien tulli-ilmoitusten perusteella Maher on kuljettanut vähintään satoja tuhansia euroja käteistä. Tulli ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan käteislahjoitus on riittävä selvitys rahan alkuperästä ja käteisvarojen kuljettaminen on laillista.

Maherin mukaan hän ei ole ilmoituksissa kertonut tarkemmin, keneltä rahat ovat peräisin, koska sitä ei ole pyydetty. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus ei myöskään kommentoi yksittäisiä tapauksia, mutta pitää yleisellä tasolla ongelmallisina toimijoita, joiden rahoitusjärjestelyt ovat monimutkaisia ja vaikeasti seurattavia.

Ylen tietojen mukaan Suomen islamkeskus -säätiötä, Pohjoismaiden säätiötä tai Maheria ei epäillä rikoksista. Suojelupoliisin tutkija Juha Saarinen sanoo yleisellä tasolla, että pankkijärjestelmän ulkopuolella liikkuvaan rahaan liittyy riskejä, joista keskeisiä ovat yhteiskunnallinen eriytyminen ja terrorismin tuki.

Pankkisuhteet ja turvallisuusvaikutukset

Säätiöiden rahaliikenne on herättänyt huomiota myös pankkisektorilla. Ylen mukaan säätiöiden käyttämä pankki on sulkenut niiden tilit, ja kaksi muuta pankkia on kieltäytynyt aktivoimasta uudelleen vanhoja tilejä.

Rahaliikennettä hoidettiin välillä asianajajan asiakasvaratilin kautta, mihin Lupa- ja valvontavirasto reagoi määräämällä Maherin pitkäaikaiselle asianajajalle 5 000 euron seuraamusmaksun. Viraston mukaan asianajaja laiminlöi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen liittyviä velvoitteitaan sekä jätti ilmoittamatta epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle.

Päätöksen mukaan asiakasvaratililtä annettiin myös epäilyttäviä lainoja, joiden liiketoiminnallinen merkitys jäi epäselväksi. Ylen tietojen mukaan lainoja on annettu muun muassa ravintolalle, joka toimii toisen säätiön tiloissa Helsingin Harjussa, sekä autoalan yrittäjälle; lainansaajat kertovat saaneensa rahoitusta talousvaikeuksiensa vuoksi.

Turvallisuusnäkökulma korostuu myös keskeisen rahoittajan, saudiarabialaisen liikemiehen Abdullah Al-Hussainin tapauksessa. Ylen tietojen mukaan suojelupoliisi arvioi, että hänen oleskelunsa Suomessa voisi vaarantaa valtion turvallisuutta, ja vuoden 2022 päätöksen perusteella hänet käännytettiin maasta sekä määrättiin Schengen-alueen maahantulokieltoon.

Al-Hussaini on toiminut Suomen islamkeskus -säätiön hallituksessa, ja hänellä on yhteys Alankomaiden Eindhovenissa toimineeseen Al-Fourqaanin moskeijaan. Alankomaiden turvallisuuspalvelu luokitteli moskeijaa pyörittäneen Stichting Waqf -säätiön vuonna 2002 vahingolliseksi maan demokraattiselle oikeusjärjestykselle, ja säätiö lakkautettiin vuonna 2021. Silti Pohjoismaiden säätiö ilmoitti vielä vuoden 2025 toimintakertomuksessaan, että sillä on yli 70 000 euroa lainasaamisia alankomaalaissäätiöltä.

Maherin mukaan säätiöiden toiminnan tarkoitus on tukea muslimiyhteisöä ja edistää integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hänen mukaansa säätiöt ovat sittemmin saaneet avattua uusia pankkitilejä Suomessa.

Aiemmassa jutussamme käsittelimme hallituksen valmistelemaa lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamista yhdistyksille ja säätiöille, jotta rahalahjoituksia saataisiin ohjautumaan nykyistä enemmän esimerkiksi liikuntaan sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kerroimme myös uudistukseen liittyvästä kritiikistä, kuten 500 euron alarajan mahdollisesti keskittävästä vaikutuksesta sekä siitä, että Verohallinnon määrittely- ja raportointivaatimukset voivat lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?