Suomi kiristää ulkomaisen rahoituksen valvontaa uskonnollisissa yhteisöissä
Suomi tehostaa vahingolliseksi arvioidun ulkomaisen rahoituksen torjuntaa sen jälkeen, kun Helsingin Malmilla toiminut Saudi-Arabiasta rahoitettu moskeijatoiminta nosti aiheen uudelleen esiin. Sisäministeri Mari Rantasen mukaan viranomaisilla on oltava keinot puuttua tilanteisiin, joissa rahoitukseen liittyy peiteltyjä määräysvaltasuhteita, haitallista valtiollista vaikuttamista tai ilmoitetusta poikkeava käyttötarkoitus.
Kohokohdat
- Suomen sisäministeriö tehosti ulkomaisen rahoituksen valvontaa uskonnollisissa yhteisöissä, julkaisemalla toimintasuunnitelman riskien hallintaan ja seurantaan kesäkuussa.
- Kesäkuussa kiristetty terroristisen rikoksen ja terrorismin rahoittamisen lainsäädäntö kattoi muutokset 21 lakiin, laajentaen rangaistavuusalueita ja täsmentäen sääntelyä.
- EU-lainsäädännön kiristyminen vaatii tiukempaa rahoituksen valvontaa ja täyttä läpinäkyvyyttä rahoitusketjuissa, painottaen myös EU-rahoituksen kontrollia.
Lainsäädännön kiristys ja viranomaisten työkalut
Ylen mukaan sisäministeriö on jo tehostanut vahingollisen ulkomaisen rahoituksen estämistä, ja ministeri Mari Rantanen sanoo toimien kohdistuvan erityisesti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeihin. Ministeriö on julkaissut toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on ohjata sitä, miten voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden, kuten yhdistysten, säätiöiden ja uskonnollisten yhteisöjen, rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan ja seurataan Suomessa.Rantasen mukaan laillista kansainvälistä toimintaa ei rinnasteta rikollisuuteen, mutta viranomaisilla on oltava mahdollisuus puuttua ulkomaiseen rahoitukseen, jos siihen liittyy peiteltyä vallankäyttöä tai muuta haitallista vaikuttamista. Terroristisen rikoksen ja terrorismin rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä kiristettiin kesäkuussa, jolloin uudistuksessa tehtiin muutoksia 21 lakiin ja sääntelyä täsmennettiin sekä rangaistavuutta laajennettiin.
Malmin tapaus ja EU:n vaikutus sääntelyyn
Pohjoismaiden säätiö nousi julkisuuteen jo vuonna 2023, kun Helsingin Malmilla päiväkotikäyttöön tarkoitettuun tilaan oli järjestetty moskeijatoimintaa, jota rahoitettiin Saudi-Arabiasta. Helsinki määräsi tilan käyttökieltoon sakon uhalla muun muassa meluhaitan vuoksi, ja tapaus nosti esiin kysymyksen siitä, miten ulkomailta tuleva rahoitus voidaan nykyistä tehokkaammin valvoa.Samassa kokonaisuudessa Yle kertoi, että kaksi Suomessa toimivaa islamilaista säätiötä, Suomen islamkeskus -säätiö ja Pohjoismaiden säätiö, ovat kohdanneet pankki- ja viranomaisvaikeuksia. Pankit ovat kieltäytyneet käsittelemästä säätiöiden maksuliikennettä ja sulkeneet tilejä, kun taas Suojelupoliisi esti säätiöiden saudirahoittajan maahantulon valtion turvallisuuteen liittyvien epäilyjen vuoksi, vaikka Ylen tietojen mukaan Maheria tai säätiöitä ei epäillä rikoksista.
Rantasen mukaan muutostarpeet oli tunnistettu jo ennen Malmin kiistaa, ja viimeaikaiset lakiuudistukset johtuvat ennen kaikkea EU-lainsäädännön kiristymisestä. Hän huomauttaa myös, että Euroopan parlamentti on äskettäin äänestänyt uusien vaatimusten puolesta, joihin kuuluvat muun muassa EU-rahoituksen tiukempi valvonta ja rahoitusketjujen täysi läpinäkyvyys.
Aiemmassa jutussamme hallituksen valmistelema lahjoitusvähennyksen laajennus käsitteli verokannustinta, jolla yksityishenkilöiden ja yhteisöjen rahalahjoituksia yhdistyksille ja säätiöille pyrittäisiin lisäämään vuoden 2027 alusta. Kirjoitimme myös uudistukseen liittyvästä kritiikistä, kuten 500 euron alarajan mahdollisesta lahjoitusten keskittämisestä sekä siitä, että Verohallinnon määrittely- ja raportointivaatimukset voivat kasvattaa järjestöjen hallinnollista taakkaa.
Viimeisimmät Foreign Investment uutiset
- Forex
- Crypto