EKP linjaa valvonnan muutosta kohti riskien priorisointia ja pankkien nopeampaa korjaavaa toimintaa

Traders Union
Kaikki uutiset
Keskuspankit
EKP:n valvontamuutos

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Elena Nikulina

30.09.2026

EKP linjaa valvonnan muutosta kohti riskien priorisointia ja pankkien nopeampaa korjaavaa toimintaa — EKP tiukentaa pankkivalvontaa

Eurooppalaiset pankkivalvojat mukauttavat toimintatapojaan, kun pankit kohtaavat geopoliittisten, teknologisten, ilmasto- ja markkinariskien yhä epävakaamman yhdistelmän. Euroopan keskuspankin mukaan uusi malli perustuu tarkempaan priorisointiin, parempaan operatiiviseen tehokkuuteen ja nopeampiin toimiin pankkien heikkouksien kestävän korjaamisen varmistamiseksi.

Kohokohdat

EKP siirtää valvonnan painopistettä olennaisten riskien priorisointiin ja hyväksyy vähemmän kriittisillä alueilla jonkin verran valvontariskiä kattavien vuosittaisten tarkastusten sijaan.
Tehokkuustoimiin kuuluu yksinkertaisten arvopaperistamisten hyväksyntäajan lyhentäminen kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään sekä stressitestien datapisteiden vähentäminen 55 %:lla.
EKP kehottaa pankkeja korjaamaan perimmäiset syyt oikea-aikaisesti, nostaa esiin euroalueen yli 10 %:n oman pääoman tuoton ja vaatii Basel III:n täysimääräistä toimeenpanoa sääntelyerojen estämiseksi.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Valvontamalli keskittyy kohdentamiseen ja yksinkertaistamiseen

Kuten Euroopan keskuspankki linjaa, tehokas valvonta monimutkaisemmassa pankkiympäristössä riippuu vähemmän jokaisen riskin tarkastelusta jokaisessa laitoksessa vuosittain ja enemmän harkituista päätöksistä siitä, mihin tarkastelu on tärkeintä kohdistaa. EKP:n mukaan sen riskinsietokehys on suunniteltu mahdollistamaan se, että valvojat hyväksyvät jonkin verran jäljelle jäävää valvontariskiä, kun alemman prioriteetin alueita tarkastellaan kevyemmin tai niiden tarkastelua lykätään, sen sijaan että priorisoinnin vähentämistä pidettäisiin passiivisena laiminlyöntinä.

Keskuspankin mukaan viimeaikaiset sokit, kuten maaliskuun 2023 pankkimyllerrys, osoittavat, ettei pääoma- ja likviditeettisääntöjen muodollinen noudattaminen riitä, jos hallintoon, riskikulttuuriin tai liiketoimintamalliin liittyvät heikkoudet jatkavat kasautumistaan. Vastauksena tähän se toteaa, että valvonnan on pysyttävä keskittyneenä olennaisiin riskeihin pääoman, likviditeetin, operatiivisen resilienssin sekä rakenteellisten uhkien, kuten ilmasto-, luontoon liittyvien ja geopoliittisten riskien, osalta.

EKP esittelee tehokkuuden myös valvontamallinsa toisena tukipilarina Next Level Supervision -aloitteensa kautta. Sen mukaan se on tarkastellut yli 100 valvontaohjeistusta, lopettanut noin 40, lyhentänyt yksinkertaisten arvopaperistamistransaktioiden hyväksyntäajat kolmesta kuukaudesta noin seitsemään päivään, vähentänyt stressitestien datapisteitä noin 55 % ja lyhentänyt joitakin pääomaan liittyviä hyväksyntäaikatauluja alle kuuteen päivään.

Pankkien resilienssiä ja kilpailukykyä pidetään toisiaan täydentävinä

EKP:n mukaan vahvempi valvonta toimii vain, jos pankit korjaavat havainnot nopeasti ja perimmäiseen syyhyn puuttuen sekä jos valvojat ovat tarvittaessa valmiita tehostamaan täytäntöönpanoa. Se lisää, että laadulliset työkalut, mukaan lukien hallintoa, valvontamekanismeja, prosesseja ja liiketoimintamallikäytäntöjä koskevat vaatimukset, ovat edelleen olennaisia pääomatoimenpiteiden ohella.

Laajemmassa politiikkakeskustelussa EKP katsoo, että rahoitusvakaus, kasvu ja pankkien kilpailukyky vahvistavat toisiaan sen sijaan, että ne olisivat ristiriidassa. Sen mukaan euroalueen pankkien oman pääoman tuotto on elpynyt yli 10 %:iin, mikä on korkeimpia tasoja yhteisen valvontamekanismin perustamisen jälkeen, ja se varoittaa, ettei vakavaraisuusstandardien heikentäminen välttämättä parantaisi luotonantoa tai kilpailukykyä.

Keskuspankki tukee myös Basel III:n täysimääräistä ja oikea-aikaista toimeenpanoa ja varoittaa, että tarpeeton sääntelyerojen syntyminen voisi nostaa kustannuksia ja vauhdittaa sääntelyn heikentämiskilpailua eri lainkäyttöalueilla. Se lisää, että rajat ylittävien riskien, kuten läpinäkymättömien yhteyksien muiden kuin pankkirahoituslaitosten kanssa ja tekoälyavusteisten kyberhyökkäysten yleistymisen, ratkaisemiseksi tarvitaan tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä sekä läheisempää yhteistyötä pankkivalvojien ja kyberturvallisuusviranomaisten välillä.

Aiemmassa artikkelissamme Basel-komitean varoituksesta kansainvälisen sääntely-yhteistyön heikentymisestä korostettiin, kuinka geopoliittiset jännitteet voivat pirstaloida valvontaa ja kasvattaa tiedon puutteita, mikä lisää rajat ylittäviä riskejä ja sääntelyarbitraasin mahdollisuuksia. Siinä tuotiin esiin myös jatkuva epävarmuus Basel III:n täysimääräisestä toimeenpanosta keskeisillä lainkäyttöalueilla ja korostettiin, että tehokas valvonta riippuu yhä enemmän koordinoiduista vastauksista uusiin uhkiin, kuten tekoälyyn liittyviin riskeihin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?