EKP edistää digitaalisen euron strategiaa Euroopan maksujen ja tokenisoidun rahoituksen tueksi

EKP edistää digitaalisen euron strategiaa Euroopan maksujen ja tokenisoidun rahoituksen tueksi
EKP vauhdittaa digitaalista euroa

Euroopan maksumarkkinat digitalisoituvat, ja rahoituslaitokset testaavat tokenisoituja varoja ja hajautetun tilikirjan teknologiaa. Euroopan keskuspankin mukaan tämä kehitys lisää sekä digitaalisen euron tarvetta jokapäiväisissä maksuissa että keskuspankkirahan tarvetta selvityksessä kehittyvillä tukkumarkkinoiden digitaalisen rahoituksen markkinoilla.

Kohokohdat

  • EKP tavoittelee digitaalista euroa koskevan lainsäädännön valmistumista vuoden 2026 loppuun mennessä, pilottihankkeita 36 palveluntarjoajan kanssa vuoden 2027 toisella puoliskolla sekä mahdollista yleisölle suunnattua liikkeeseenlaskua vuonna 2029.
  • Digitaalinen euro on suunniteltu korottomaksi maksuvälineeksi, johon sovelletaan yksilöllisiä omistusrajoja ja waterfall-mekanismeja pankkitalletusten ulosvirtausten minimoimiseksi ja rahatalouden vakauden varmistamiseksi.
  • Pontes- ja Appia-aloitteet mahdollistavat keskuspankkirahan selvityksen tokenisoiduissa transaktioissa ja edistävät yhteentoimivia alustoja Euroopan rahoitusjärjestelmän kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseksi.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Digitaalisten maksujen suunnitelma ja käyttöönottoaikataulu

Kuten Euroopan keskuspankki kertoo, sen laajempana strategiana on tuoda keskuspankkiraha digitaaliseen ympäristöön säilyttäen samalla kaksitasoinen rahajärjestelmä, jossa julkinen ja yksityinen raha ovat rinnakkain. Vähittäismaksuissa tämä tarkoittaa digitaalisen euron valmistelua, kun taas tukkumarkkinoilla se tarkoittaa keskuspankkirahan mahdollistamista tokenisoitujen transaktioiden selvitykseen sekä laajemman digitaalisen rahoituksen ekosysteemin muovaamista Pontes- ja Appia-aloitteiden avulla.

EKP:n mukaan yleiseurooppalaisen digitaalisen maksuratkaisun puuttuminen tekee pankeista ja asiakkaista vahvasti riippuvaisia kansainvälisistä korttijärjestelmistä ja globaaleista teknologiayhtiöistä. Sen mukaan kaksi kolmasosaa euroalueen korttimaksuista perustuu kansainvälisiin järjestelmiin, kun taas 13:lla euroalueen 21 maasta ei ole kansallista korttijärjestelmää.

Digitaalista euroa suunnitellaan keskuspankkirahan digitaaliseksi muodoksi päivittäisiä transaktioita varten, täydentämään käteistä ja yksityisiä maksuratkaisuja. Sitä voisi käyttää verkossa ja ilman verkkoyhteyttä koko euroalueella henkilöiden välisiin maksuihin, verkkokauppaan ja myymäläostoihin, kun taas pankit ja muut säännellyt maksupalveluntarjoajat hoitaisivat jakelun, asiakassuhteet ja niihin liittyvät palvelut.

EKP:n mukaan hankkeen tarkoituksena on myös tukea pankkeja, ei syrjäyttää niitä. Digitaalinen euro tarjoaisi sen mukaan yhteisen hyväksyntäkerroksen koko euroalueelle, kun taas avoimet standardit ja yhteisbrändäys voisivat auttaa yksityisiä palveluntarjoajia laajentamaan kattavuuttaan ja alentamaan käyttöönoton kustannuksia.

Aikataulun osalta lainsäädäntöprosessi jatkuu sen jälkeen, kun Euroopan unionin neuvosto sopi kannastaan joulukuussa 2025 ja Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa heinäkuussa 2026. Kolmikantaneuvottelut ovat nyt käynnissä, ja EKP:n mukaan se pyrkii olemaan valmis mahdolliseen ensimmäiseen liikkeeseenlaskuun vuonna 2029, jos lainsäädäntö valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Pilottihankkeen on määrä alkaa vuoden 2027 toisella puoliskolla ja kestää 12 kuukautta. EKP:n mukaan harjoitukseen on valittu 36 maksupalveluntarjoajaa eri puolilta euroaluetta yli 50 hakemusta keränneen haun jälkeen.

Pankkisektorin suojatoimet ja markkinavaikutukset

Keskuspankin mukaan digitaalisiin valuuttoihin liittyvää keskeistä huolta eli sitä, voisivatko ne siirtää talletuksia pois pankeista ja heikentää luotonantokykyä, käsitellään digitaalisen euron suunnittelussa. Sen mukaan instrumentti suunnitellaan maksuvälineeksi eikä sijoitustuotteeksi, eikä sille makseta korkoa ja yksittäisten käyttäjien omistuksille asetetaan rajat.

Käyttäjät voisivat yhdistää digitaalisen euron lompakot liikepankkitileihin, mikä mahdollistaisi lompakkosaldon ylittävät maksut waterfall-mekanismin avulla sekä omistusrajat ylittävien varojen automaattiset siirrot takaisin pankkitileille reverse-waterfall-mekanismin avulla. EKP:n mukaan näillä ominaisuuksilla pyritään tasapainottamaan helppokäyttöisyys, rahoitusvakaus ja rahapolitiikan välittyminen.

Vähittäismaksujen lisäksi EKP näkee digitaalisen euron osana laajempaa pyrkimystä pitää julkinen raha keskeisessä asemassa tokenisaatiota kohti siirtyvässä rahoitusjärjestelmässä. Se varoittaa, että ilman turvallisia selvitysvaroja ja yhteentoimivia alustoja tokenisoitu rahoitus voisi pirstaloitua ja heikentää rahan yhtenäisyyttä koko euroalueella.

Tässä yhteydessä EKP:n mukaan Pontes tarjoaa jo keskuspankkirahaa tokenisoituihin transaktioihin, kun taas Appia keskittyy ekosysteemiin, jossa tokenisoitu keskuspankkiraha, tokenisoidut talletukset ja muut säännellyt varat voivat olla vuorovaikutuksessa eri laitosten ja verkostojen välillä. Se esittää nämä hankkeet osana kilpailukyky- ja resilienssistrategiaa, jonka tavoitteena on tarjota eurooppalaisille markkinatoimijoille infrastruktuuri innovointiin ja kansainväliseen skaalautumiseen.

Aiemmassa artikkelissamme DTCC:n markkinainfrastruktuurin painopisteistä kuvattiin, kuinka selvitys- ja toimituspalveluntarjoajat valmistautuvat pääomamarkkinoiden muutokseen, jota vauhdittavat nopeampi toimeenpano, tokenisaatio ja tekoälyn vastuullinen käyttö. Artikkelissa korostettiin DTCC:n pyrkimystä parantaa selvitysprosesseja, laajentaa pääsyä ja yhdistää uusia digitaalisten varojen työkaluja nykyisiin standardeihin pitäen samalla järjestelmän resilienssin ja suojatoimet keskiössä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.