STT hakee nopeaa selvitystä ja 1–2 miljoonan euron valtiontukea toiminnan jatkamiseksi

STT hakee nopeaa selvitystä ja 1–2 miljoonan euron valtiontukea toiminnan jatkamiseksi
STT hakee hätäapua

Eduskunnassa arvioidaan parhaillaan keinoja turvata uutistoimisto STT:n toiminnan jatkuminen ennen maaliskuulle ajoittuvaa uutis- ja kuvapalvelujen päättymistä. Pelastusoperaatiota edistävän työryhmän mukaan ratkaisu edellyttää nopeaa selvitystä sekä rajallista valtionrahoitusta, jotta yhtiölle löytyisi uusi toimintamalli.

Kohokohdat

  • STT hakee 1–2 miljoonan euron valtiontukea ja nopeaa selvityshenkilön nimeämistä toiminnan jatkumisen ja uuden mallin löytämiseksi.
  • STT:n uutis- ja kuvatoiminta päättyy maaliskuussa Sanoman irtisanouduttua asiakkaana; kaikki 89 journalistia irtisanotaan.
  • STT teki viime vuonna 13 miljoonan euron liikevaihdolla 1,4 miljoonan euron tappion valtion 1,05 miljoonan euron kertatuesta huolimatta.

Pelastusmalli ja kiireellinen aikataulu

Ylen mukaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kuulee tänään työryhmää, joka yrittää löytää ratkaisun STT:n toiminnan jatkamiseksi. Työryhmään kuuluva Ylen entinen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo Ylen Radio Suomi Lähelläsi -ohjelmassa, että ryhmä on viime viikkoina pyrkinyt vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin ja nostamaan esiin tilanteen vakavuutta.

Jokisen mukaan poliittinen vastaanotto on ollut myönteinen, ja päättäjät ymmärtävät uutistoimiston merkityksen kansallisena infrastruktuurina. Hänen mukaansa seuraava askel olisi nimetä nopeasti selvityshenkilö arvioimaan, millä mallilla toiminta voisi jatkua.

Jokinen arvioi, ettei STT:n pelastaminen onnistu ilman valtion tukea. Hänen mukaansa tarvittava summa olisi 1-2 miljoonaa euroa, mikä auttaisi toimintaa eteenpäin, vaikka pysyvän hallintomallin ratkaiseminen vaatii samalla nopeita päätöksiä.

Työryhmässä ovat Jokisen lisäksi Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori, tiedotusopin dosentti Heikki Hellman sekä emeritusprofessorit Kaarle Nordenstreng ja Hannu Nieminen. Jokisen mukaan taustaryhmä on muodostunut sattumanvaraisesti, ja sen jäsenet työskentelevät ilman korvausta.

Toiminnan alasajo ja vaikutukset media-alaan

STT kävi kuluvana syksynä muutosneuvottelut, joiden seurauksena toiminta lopetetaan ja kaikki 89 journalistia irtisanotaan. Uutis- ja kuvatoiminta päättyy maaliskuussa, kun yhtiö menettää toimintansa taloudellisen perustan.

Keskeinen taustatekijä on Sanoman päätös luopua uutistoimiston käytöstä viime vuonna. Sanoma oli STT:n selvästi suurin asiakas, ja samalla STT teki viime vuonna 13 miljoonan euron liikevaihdolla 1,4 miljoonan euron tappion, vaikka valtio päätti helmikuussa 1,05 miljoonan euron kertaluontoisesta tuesta.

Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan Sanoma olisi ollut valmis luopumaan omistuksestaan yhdellä eurolla. Jokinen pitää mahdollisena, että toimintaa jatkettaisiin esimerkiksi säätiön tai julkisoikeudellisen yhdistyksen pohjalta, mutta arvioi ajan olevan liian vähissä riittävän pääoman kokoamiseen säätiömallia varten.

Jokinen torjuu näkemyksen, että uutisten tukkumyyntiä voitaisiin tarkastella tavanomaisena liiketoimintana. Hänen mukaansa STT:n merkitys liittyy huoltovarmuuteen, ympärivuorokautiseen päivystykseen ja koko suomalaisen median uutisvirtaan, jossa julkaistaan hänen arvionsa mukaan edelleen noin tuhat STT:n juttua päivässä.

Kuten aiemmin kirjoitimme, Pohden muutosneuvottelut kuvaavat julkisen rahoituksen kiristyessä tehtäviä sopeutustoimia eri toimialoilla.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.