Sulkavan ja Hailuodon saaristostatuksen muutos uhkaa leikata valtionosuuksia vuodesta 2028
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetuksen muutosta, joka siirtäisi Sulkavan ja Hailuodon saaristokunnista saaristo-osakunniksi vuodesta 2028 alkaen. Muutos vähentäisi kuntien valtionosuuksia yhteensä lähes 1,8 miljoonalla eurolla vuodessa samalla, kun molemmat kunnat arvioivat vaikutuksia palveluihin ja investointeihin.
Kohokohdat
- Sulkavan ja Hailuodon saaristostatuksen muutosesitys etenee lausuntokierrokselle, ja uusi asema voi astua voimaan vuoden 2028 jälkeen.
- Sulkavalta poistuva saaristolisä ja valtionosuudet, yhteensä 760 000 euroa vuodessa, siirtävät kunnan talousarvion alijäämäiseksi ja vaikeuttavat 8,5 miljoonan euron kouluinvestointia.
- Hailuoto menettää lähes miljoona euroa valtionosuuksia vuosittain leikkauksen myötä, mikä vaikuttaa merkittävästi kunnan talous- ja investointikykyyn huolimatta lisääntyneestä kävijämäärästä.
Asetusvalmistelu etenee kuntien kuulemiseen
Ylen mukaan maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusmuutosta, jossa Sulkavan ja Hailuodon asemaa tarkistetaan kuntiin rakennettujen kiinteiden yhteyksien vuoksi. Hailuodon kiinteä yhteys avattiin kesäkuussa ja Sulkavan Vekaransalmen silta vuonna 2019, ja ministeriön mukaan parempi saavutettavuus on muutoksen keskeinen peruste.Ministeriön johtava asiantuntija Elina Auri sanoo, että Sulkavan tilanteesta on keskusteltu kunnan kanssa jo vuonna 2019 ja vaikutusten oli tarkoitus sisältyä aiempaan asetuspäivitykseen. Aurin mukaan valmistelu kuitenkin viivästyi, kun saaristolain uudistaminen tuli samaan aikaan väliin.
Kummankaan kunnan saaristoasema ei itsessään poistu, vaan ne säilyvät saaristokuntina ja niiden asema muuttuisi osakunnaksi. Ministeriö käynnistää nyt asetuksen valmistelun, minkä jälkeen asia etenee lausuntokierrokselle, ja kuntien kuuleminen ajoittuu arvion mukaan vuodenvaihteen molemmin puolin.
Leikkaukset rasittavat kuntataloutta ja investointeja
Sulkavan kunnanjohtaja Sakari Varalan mukaan tieto tuli kunnalle yllätyksenä, koska kunnan silta valmistui jo ennen vuonna 2020 voimaan tullutta asetusta eikä olosuhteissa hänen mukaansa ole sen jälkeen tapahtunut muutosta. Jos saaristostatus muuttuu, Sulkava menettää 760 000 euroa valtionosuuksia, mikä kääntäisi vuoden 2028 talousarvion alijäämäiseksi ja vaikeuttaisi suunniteltua 8,5 miljoonan euron kouluinvestointia.Etelä-Savon maakuntaliitto vaatii Sulkavan saaristokuntastatuksen ja siihen liittyvän saaristolisän säilyttämistä. Maakuntaliiton mukaan Vekaransalmen silta ei ole poistanut vesistöistä johtuvia pysyviä kustannuksia eikä kriteerien pitäisi perustua vain kiinteän tieyhteyden olemassaoloon, etenkin kun kunnan eri osiin kuljetaan edelleen myös naapurikuntien kautta.
Hailuodossa vaikutus on kunnanjohtaja Maarit Alikosken mukaan vielä suurempi, sillä kunta menettää lähes miljoona euroa vuodessa. Leikkaus osuu samaan aikaan, kun kunnalla on ensi vuoden talousarviossa lähes 1,5 miljoonan euron investointiesitykset, vaikka uusi yhteys on jo kasvattanut kävijämääriä, yritysten myyntiä ja kiinnostusta uusiin matkailuhankkeisiin.
Aurin mukaan Hailuodon leikkauksesta suurin osa perustuu valtiovarainministeriön voimassa olevaan lainsäädäntöön, ei suoraan maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan asetukseen. Hänen mukaansa silta voi pitkällä aikavälillä vahvistaa kunnan elinvoimaa, mutta lyhyellä aikavälillä muutos lisää painetta pienten saaristokuntien talouteen.
Aiemmin tarkastelimme, miten Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valtionosuusrahoituksen takaisinperintä johti yli 2,2 miljoonan euron palautukseen.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto