Euroalueen talous saa vauhtia palvelusektorin kiihtyessä
Euroalueen yritystoiminta kiihtyi syyskuussa nopeimmilleen yli kolmeen vuoteen, kun palvelusektorin odottamaton piristyminen tuki teollisuuden vahvistumista. Luvut viittaavat siihen, että talous kestää kohonneita energiakustannuksia pelättyä paremmin, vaikka inflaatio ja nousevat lainakustannukset vaikeuttavat näkymiä.
Kohokohdat
- Euroalueen yhdistetty PMI nousi syyskuussa 53,1 pisteeseen.
- Sekä Saksa että Ranska suoriutuivat odotettua paremmin.
- Voimakkaampi toiminta voi vahvistaa perusteluja EKP:n korkojen nostamiselle.
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
S&P Global Composite Purchasing Managers Index nousi elokuun 52,0 pisteestä 53,1 pisteeseen Bloombergin raportoimien tietojen mukaan. Ekonomistit odottivat indeksin laskevan 51,7 pisteeseen. Yli 50:n lukema merkitsee kasvua, joten syyskuun nousu osoittaa selvää kiihtymistä eikä vain yhtä uutta maltillisen kasvun kuukautta.
Saksa ja Ranska ylittivät odotukset
Parannus näkyi euroalueen suurimmissa talouksissa. Saksan yksityisen sektorin toiminta kasvoi nopeimmin sitten lokakuun 2025 teollisuuden tukemana, kun taas Ranskassa kirjattiin odottamatta voimakkain kasvu yli kahteen vuoteen.
Teollisuutta ovat hyödyttäneet tekoälyyn ja puolustukseen kohdistuvien menojen kasvu erityisesti Saksassa. Myös palvelusektori vauhdittui, mikä laajensi elpymistä, joka oli aiemmin riippuvaisempi teollisuustoiminnasta. Uudet tilaukset lisääntyivät sekä teollisuudessa että palveluissa, mikä viittaa vauhdin jatkuvan neljännelle vuosineljännekselle.
Akkujen kysyntä ja teollisuusinvestoinnit ovat auttaneet taloutta kestämään Lähi-idän konfliktin ja siihen liittyvän raaka-ainehintojen nousun. EKP totesi tässä kuussa euroalueen osoittautuneen odotettua kestävämmäksi ja nosti vuoden 2026 kasvuennusteen 0,9 prosenttiin.
Voimakkaampi kasvu kohtaa kiihtyvän inflaation
Elpymiseen liittyy rahapolitiikan kannalta haaste. Korkeammat energiahinnat kiihdyttävät inflaatiota samalla kun yritystoiminta vahvistuu, mikä vähentää EKP:n tarvetta tukea kasvua keventämällä rahapolitiikkaa.
Keskuspankki nosti kolme keskeistä ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä 10. syyskuuta. Kyseessä oli toinen korotus Lähi-idän konfliktin alkamisen jälkeen. EKP:n asiantuntijat odottavat inflaation olevan keskimäärin 3,0 % vuonna 2026 ja 2,5 % vuonna 2027, eli pysyvän tavoitteenaan olevan 2 prosentin yläpuolella koko ajanjakson ajan.
Virkamiehet ovat välttäneet sitoutumista ennalta määrättyyn korkopolkuun ja todenneet tulevien päätösten riippuvan inflaatiosta, saapuvista taloustiedoista ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
Kestävyys antaa EKP:lle enemmän liikkumavaraa
Syyskuun PMI-tiedot muuttavat päättäjien edessä olevaa tasapainoa. Odotettua nopeammin kasvava talous kestää tiukemmat rahoitusolot helpommin, ja vahvempi kysyntä voi myös mahdollistaa korkeampien energiakustannusten laajemman siirtymisen kuluttajahintoihin.
Myös OECD suhtautuu alueen näkymiin aiempaa myönteisemmin syyskuun tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan. Samalla EKP näkee edelleen huomattavaa epävarmuutta Lähi-idän energiashokin ympärillä, sillä lopullinen vaikutus riippuu suuresti sen kestosta.
Markkinoiden kannalta 53,1:n PMI-lukeman, sitkeän inflaation ja kestävän kasvun yhdistelmä pitää rahapolitiikan lisäkiristämisen vahvasti esillä.
Kuten aiemmin raportoimme, Nagel varoittaa, että EKP saattaa joutua nostamaan korkoja lisää.
Viimeisimmät ECB uutiset
- Forex
- Crypto