Euroalueen inflaatio korkeimmillaan kolmeen vuoteen energian hintojen kiihdyttäessä nousua

Traders Union
Kaikki uutiset
Taloustiedot
Euroalueen inflaatio nousi 4 prosenttiin

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Liiketoiminta ja varallisuus

Markkinakatsaus

Hanna Syniavska

04.11.2026

Euroalueen inflaatio korkeimmillaan kolmeen vuoteen energian hintojen kiihdyttäessä nousua — Euroalueen inflaatio 4 prosentissa – EKP puntaroi koronnostoa

Euroalueen inflaatio kiihtyi lokakuussa 4 prosenttiin, korkeimmilleen yli kolmeen vuoteen, mikä vahvisti odotuksia Euroopan keskuspankin uudesta koronnostosta. Energian hinnannousun vauhdittama kuluttajahintojen nousu on nyt kaksinkertainen EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen nähden, kun päättäjät arvioivat Iranin konfliktin talousvaikutuksia.

Kohokohdat

Euroalueen inflaatio nousi lokakuussa 4 prosenttiin eli kaksinkertaiseksi EKP:n tavoitteeseen nähden.
Pohjainflaatio pysyi 2,5 prosentissa ja palveluinflaatio nousi 3,3 prosenttiin.
Markkinat odottavat EKP:ltä uutta koronnostoa joulukuussa.

Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.

Eurostatin tietojen mukaan kuluttajahinnat nousivat 21 maan valuutta-alueella 4 % vuodentakaisesta, kun syyskuussa nousua oli 3,8 %. Lukema vastasi ekonomistien ennusteita, ja pohjainflaatio, josta epävakaat erät, kuten energia, on jätetty pois, pysyi 2,5 prosentissa, Bloomberg uutisoi. Palveluinflaatio nousi hieman 3,3 prosenttiin.

Energian hinnat nostavat inflaation korkeimmilleen kolmeen vuoteen

Lokakuun lukema oli korkein sitten syyskuun 2023. Siihen vaikutti helmikuussa alkaneen Yhdysvaltojen ja Iranin sodan jälkeinen energian kallistuminen. Sodan aiheuttama shokki on nostanut kotitalouksien kustannuksia eri puolilla Eurooppaa, vaikka laajemmat inflaatiomittarit ovat kiihtyneet selvästi vähemmän.

Kokonaisinflaation ja pohjainflaation välinen ero on rahapolitiikan kannalta erityisen tärkeä. Vaikka energian hinnat ovat vauhdittaneet viimeisintä nousua, pohjalla olevat hintapaineet ovat edelleen suhteellisen maltillisia. Tämä viittaa siihen, etteivät yritykset ole vielä siirtäneet kustannusshokkia kokonaisuudessaan muihin tavaroihin ja palveluihin.

EKP:n viranomaisia huolestuttaa, että pitkään jatkuva energian kallistuminen voi lopulta vaikuttaa palkkaneuvotteluihin ja yritysten hinnoittelupäätöksiin. Palkkakehitystä kuvaavat indikaattorit viittaavat tällä hetkellä kasvun hidastumiseen vuonna 2027, mikä antaa aihetta uskoa inflaation hellittävän ilman pitkää, voimakasta rahapolitiikan kiristämistä.

EKP:n viranomaiset vihjaavat uudesta koronnostosta joulukuussa

EKP piti talletuskoron 2,5 prosentissa lokakuussa tehtyään kaksi koronnostoa aiemmin tänä vuonna. Päättäjät ovat kuitenkin korostaneet, ettei taukoa pidä tulkita kiristyssyklin päättymiseksi.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on todennut, että keskuspankin on reagoitava, jos inflaatioriskit jatkuvat. Myös Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel on antanut ymmärtää, että uusi koronnosto voi olla tarpeen joulukuussa, ellei inflaationäkymä kohene.

Rahoitusmarkkinat odottavat seuraavaa rahapoliittista päätöstä joulukuun kokouksessa, jolloin päivitetyt talousennusteet selventävät kasvu- ja inflaationäkymiä. Sijoittajat ennakoivat talletuskoron voivan nousta 3 prosenttiin tai sitä korkeammalle vuonna 2027, vaikka joidenkin ekonomistien mielestä EKP saattaa olla lähestymässä koronnostojensa loppua.

Korkeammat lainakustannukset koettelevat euroalueen kestävyyttä

Euroalueen talous on toistaiseksi osoittautunut odotettua kestävämmäksi energian hintojen noususta, Yhdysvaltojen tulleista ja Ranskan poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Kolmannen vuosineljänneksen talouskasvu ylitti ennusteet, mikä antaa päättäjille jonkin verran liikkumavaraa inflaation hillitsemiseen ilman, että talous ajautuisi välittömästi taantumaan.

Kiristämisen jatkaminen kuitenkin nostaisi kotitalouksien ja yritysten rahoituskustannuksia niiden jo kärsiessä korkeista energialaskuista. Maailmanlaajuisesti nousevat joukkolainakorot ja suhteellisen pienet maakaasuvarastot talven alla voivat lisätä paineita entisestään.

EKP:n joulukuun päätös riippuu siksi siitä, alkaako energian hintojen nousu heijastua palkkoihin ja palveluihin. Pohjainflaation pysyessä 2,5 prosentissa päättäjien on punnittava jatkuvan hintojen nousun riskiä sitä vastaan, että korkeammat korot voisivat tarpeettomasti heikentää talouskasvua.

Aiemmin kerroimme, että euroalueen teollisuuden kasvu hidastui lokakuussa kustannuspaineiden kasvaessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?