Tweetin poisti sen kirjoittaja.
Mutta me tallensimme kaiken 🙂.
Alphabet julkaisi neljännesraporttinsa, ja tulokset ylittivät selvästi odotukset etenkin tekoälyn osalta. Yhtiön osakekurssi nousi välittömästi, kun markkinat tajusivat, että mittavat investoinnit datakeskuksiin, siruihin ja malleihin alkavat tuottaa konkreettista tuottoa. Mutta voiko Google nousta johtavaksi toimijaksi maailmanlaajuisessa tekoälykilpailussa?
Tämä artikkeli on käännetty alkuperäisestä tekstistä. Lue kirjeenvaihtajamme alkuperäinen versio täältä.
Googlen emoyhtiö Alphabet ilmoitti vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen liikevaihdoksi 109,9 miljardia dollaria, mikä ylitti 107 miljardin dollarin ennusteet. Nettotulos nousi 81 % edellisvuodesta 62,6 miljardiin dollariin. Raportin julkaisemisen jälkeen GOOGL-osakkeet nousivat yli 6–7 % pörssin sulkemisen jälkeisessä kaupankäynnissä ja jatkoivat nousuaan.
Tärkein veturi oli Google Cloud, johon suurin osa yhtiön tekoälytuotteista on keskittynyt. Segmentin liikevaihto kasvoi 63 % noin 20 miljardiin dollariin. Johto myönsi avoimesti, että yritystekoälyratkaisut nousivat ensimmäistä kertaa kysynnän pääasialliseksi lähteeksi. Tilauskanta lähes kaksinkertaistui yli 460 miljardiin dollariin – tulevat tulot on jo varmistettu sopimuksilla.
Kysyntä on niin voimakasta, että Google ei pysty täysin vastaamaan siihen. Alphabetin toimitusjohtajan Sundar Pichain mukaan yhtiöllä on ”laskentakapasiteetin rajoituksia”, mikä tarkoittaa, että se voisi tuottaa vielä enemmän tuloja, jos sillä olisi tarpeeksi datakeskuksia ja siruja, CNBC raportoi.
Vain muutama kuukausi sitten markkinat reagoivat negatiivisesti Alphabetin investointeihin: osakkeet laskivat yli 7 %. Tuolloin yhtiö suunnitteli investoivansa 175–185 miljardia dollaria infrastruktuuriin, mukaan lukien palvelimet, datakeskukset ja omat sirut. Nyt summa on nostettu 180–190 miljardiin dollariin, mutta reaktio on muuttunut: pilvipalvelut kasvavat, tekoäly tuottaa tuloja, ja sijoittajat näkevät, että investoinnit tuottavat tulosta.
2020-luvun alussa Googlen painopiste oli aivan eri alueella. Yhtiö kokeili lohkoketjua Google Cloudin kautta, ylläpiti solmuja eri verkoille ja teki yhteistyötä kryptoprojektien, kuten Coinbasen ja Chainlinkin, kanssa.
Samalla Google suhtautui varovaisesti kryptovaluuttoihin maksuvälineenä. Se ei lanseerannut omaa tokenia, ei integroinut kryptovaluuttoja suoraan kuluttajatuotteisiinsa eikä rakentanut niiden ympärille omaa ekosysteemiä. Vaikka se laajensi yhteyksiään Web3-yrityksiin, liiketoiminta pysyi palveluliiketoimintana – pilvipalvelut, data, infrastruktuuri ja kehittäjätyökalut.
Mutta vuoden 2026 alkuun mennessä yritys oli suurelta osin siirtynyt pois kryptovaluutoista. Maaliskuussa Google Quantum AI varoitti, että tulevat kvanttitietokoneet voisivat murtaa useimpien lohkoketjujen käyttämän salauksen. Sen arvioiden mukaan tällaiset hyökkäykset vaatisivat paljon vähemmän resursseja kuin aiemmin ajateltiin – alle 500 000 fyysistä kubittia ja vain muutaman minuutin laskentaa.
Google esitti kantansa selkeästi: kryptoteollisuuden on uudistettava turvallisuutensa, siirryttävä post-kvanttikryptografiaan ja korjattava haavoittuvat lompakot. Tämä ei näytä markkinalta, johon yritys on valmis panostamaan pitkällä aikavälillä. Tätä taustaa vasten tekoäly näytti paljon käytännöllisemmältä. Toisin kuin kryptovaluutta, se integroituu suoraan olemassa oleviin tuotteisiin – hakuun, mainontaan, pilvipalveluihin, sähköpostiin ja selaimiin.
Alphabet ei ole yksin tekoälykilpailussa. Myös Meta, Amazon ja Microsoft ovat julkistaneet tuloksensa. Kaikki investoivat voimakkaasti tekoälyyn ja infrastruktuurin rakentamiseen, mutta markkinoiden reaktio osoittaa, että sijoittajat ovat alkaneet erottaa todelliset tulokset lupauksista, Bloomberg raportoi.
Esimerkiksi Meta nosti investointiennusteensa 145 miljardiin dollariin, mutta sen osakkeet laskivat yli 6 % raportin jälkeen. Keskeinen ongelma on selkeiden tuottojen puute: yhtiöllä ei ole pilvipalveluliiketoimintaa, eikä sen tekoälytuotteilla ole vielä nähty vastaavaa käyttöastetta tai tuottoa. Jopa johto myöntää, ettei sillä ole tarkkaa etenemissuunnitelmaa.
Amazon ja Microsoft näyttävät vakaammilta, mutta ilman läpimurtoa. AWS kasvoi 28 %, odotusten mukaisesti. Sijoittajat reagoivat varovaisesti: tulos oli vakaa, mutta ei tarjonnut suuria positiivisia yllätyksiä. Tätä taustaa vasten Google erottui edukseen – se ei vain lisännyt investointejaan, vaan tuotti myös konkreettisia tuloksia.
Miksi se toimi
Tekoäly vahvistaa jo nyt Googlen ydinprodukteja. Hakutoiminnossa tekoälyn tuottamat vastaukset lisäävät käyttöä, kun taas mainonnassa algoritmit parantavat kohdentamista ja kampanjoiden tehokkuutta.
Pilvipalveluissa muutos on vieläkin selvempi: yritykset eivät enää osta pelkästään palvelimia – ne ostavat täydellisiä tekoälyratkaisuja, mukaan lukien mallien koulutuksen, tietojenkäsittelyn ja infrastruktuurin. Siksi yritysten kysyntä ajaa kasvua.
Google hallitsee myös koko ketjua. Sillä on omat TPU-sirut, datakeskukset, Gemini-mallit ja pilvialusta. Nyt se on alkanut myydä näitä siruja kolmansille osapuolille ja astumassa markkinoille, joita aiemmin hallitsi Nvidia.
Tämä erottaa tekoälyn kryptovaluutoista Googlen tarinassa. Kryptovaluutta pysyi ulkoisena markkinana – sääntelyriskeineen, epävarmuuksineen ja infrastruktuurikokeiluineen. Tekoälystä puolestaan tuli teknologia, jonka Google voi upottaa lähes kaikkiin tuotteisiinsa. Siksi markkinat eivät reagoi hypeen, vaan selkeään liiketoimintamalliin.