CBDC-kielto: Miksi Yhdysvallat ei tarvitse digitaalista dollaria

Yhdysvallat haluaa estää digitaalisen dollarin lanseerauksen. Maailmanlaajuisten CBDC-kokeilujen keskellä Washington ei panosta valtion tukemaan digitaaliseen valuuttaan, vaan taloudelliseen yksityisyyteen. Mutta missä kulkee raja teknologisen kehityksen ja rahan hallinnan välillä?

Kongressi asettaa digitaalisen dollarin tauolle

Yhdysvallat on lähellä digitaalisen dollarin väliaikaista kieltämistä. Edustajainhuone hyväksyi 21st Century ROAD to Housing Act -lakiesityksen. Päivää aiemmin senaatti tuki lakiesitystä.

Loading...

Tweetin poisti sen kirjoittaja.

Mutta me tallensimme kaiken 🙂.

Lakiesitys lähetetään nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille allekirjoitettavaksi. Tässä vaiheessa ei odoteta vakavia esteitä. Tämän jälkeen CBDC:n lanseerauskielto pysyy voimassa 31. joulukuuta 2030 asti.

Muodollisesti asiakirja ei koske kryptovaluuttoja, vaan kohtuuhintaista asumista. Sen on tarkoitus auttaa ratkaisemaan asumisen hintaan liittyviä ongelmia Yhdysvalloissa. Lakiesitys sisältää kuitenkin erillisen säännöksen, joka koskee suoraan keskuspankki Fedia.

Asiakirjan tekstin mukaan Fed ei voi suoraan tai välillisesti ”laskea liikkeelle tai luoda keskuspankin digitaalista valuuttaa”. Sääntelijää kielletään myös luomasta mitään digitaalista omaisuuserää, joka on ”olennaisesti samanlainen” kuin CBDC.

Raha, jota voidaan rajoittaa

Yhdysvaltain päätös estää CBDC:n lanseeraus ei tullut tyhjästä. Digitaalisen dollarin vastustajien suurin pelko ei ole itse teknologia, vaan valta, jonka se voisi antaa valtiolle.

CBDC on keskuspankin liikkeelle laskema digitaalinen muoto tavallisesta valuutasta. Yhdysvaltain tapauksessa tämä tarkoittaisi keskuspankkiin sidottua digitaalista dollaria. Toisin kuin käteinen, tällainen raha on olemassa digitaalisessa infrastruktuurissa, jossa transaktioita on helpompi seurata, varmentaa ja tarvittaessa rajoittaa.

Siksi CBDC-kriitikot puhuvat paitsi maksuista, myös kontrollista. Jos raha lasketaan liikkeelle ja sitä hallinnoidaan valtion järjestelmässä, on teoreettisesti mahdollista asettaa sääntöjä sen käytölle: missä sitä voi käyttää, mihin transaktioihin, millä aikaväleillä ja millä ehdoilla.

Kryptovaluuttojen kannattajille tämä on erityisen herkkä kysymys. Bitcoin, vakaavaluutat ja muut digitaaliset varat kehitettiin vaihtoehdoksi keskitetyille rahoitusjärjestelmille. CBDC puolestaan hyödyntää samanlaista teknologista ideaa, mutta palauttaa kontrollin keskuspankille.

Vaihtoehtoinen näkemys CBDC-valuutoista

Kaikki maat eivät kuitenkaan ole valinneet Yhdysvaltain polkua. Samalla kun Washington yrittää estää CBDC:t, Eurooppa, Etelä-Korea ja Kiina jatkavat keskuspankkien digitaalisten valuuttojen ja niihin liittyvien maksujärjestelmien kehittämistä.

Euroopassa CBDC-valuutat nähdään keinona vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain maksuinfrastruktuurista. Reutersin mukaan EKP onnistui ylittämään yhden keskeisistä esteistä matkalla kohti digitaalisen euron lanseerausta: Euroopan parlamentin talousvaliokunta tuki uuden maksujärjestelmän sääntöluonnosta. Eurooppa pelkää, että Visan ja Mastercardin hallitsevasta asemasta voi jonain päivänä tulla painostuskeino.

Etelä-Korea liikkuu samaan suuntaan, mutta eri painotuksella. Korean keskuspankin uusi pääjohtaja Shin Hyun-song sanoi, että sääntelijä laajentaa CBDC-valuuttojen ja talletustokenien käyttöä. Keskuspankki aikoo myös osallistua maailmanlaajuisiin aloitteisiin, kuten Project Agoraan, vahvistaakseen wonin roolia globaalissa maksujärjestelmässä.

Loading...

Tweetin poisti sen kirjoittaja.

Mutta me tallensimme kaiken 🙂.

Kiina on kuitenkin edennyt pisimmälle. Kesäkuussa 26 rahoituslaitosta allekirjoitti sopimukset suorasta osallistumisesta Cross-border e-CNY Transfer Services -palveluun. Kyseessä on lohkoketjupohjainen alusta digitaalisen juanin rajat ylittävään käyttöön. Ensimmäisiin osallistujiin kuuluivat Standard Chartered Bank China sekä kiinalaisten pankkien ulkomaiset sivukonttorit Thaimaassa, Singaporessa, Laosissa, Arabiemiirikunnissa, Qatarissa, Brasiliassa, Hongkongissa ja Macaossa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että digitaalinen juani on jo integroitumassa kansainvälisiin maksuihin. CBETS-alusta on suunniteltu nopeuttamaan tilityksiä, alentamaan maksuja ja yksinkertaistamaan pankkien työtä rajat ylittävissä siirroissa.

Norjalla ei ole kiire digitaalisen kruunun kanssa

Toisin kuin nämä maat, Norja on valinnut varovaisen lähestymistavan. Maan keskuspankki käytti useita vuosia digitaalisen kruunun tutkimiseen, eri arkkitehtuurien testaamiseen ja kansainvälisiin kokeiluihin osallistumiseen. Mutta Norges Bank totesi lopulta, ettei CBDC:tä tarvita juuri nyt.

Pääargumentti on, että nykyinen maksujärjestelmä toimii jo turvallisesti, nopeasti ja edullisesti käyttäjille. Tässä tilanteessa digitaalinen kruunu ei tarjoa ilmeistä etua, mutta se vaatisi investointeja uuteen infrastruktuuriin, standardeihin ja suojatoimiin.

Norges Bank totesi erikseen, ettei hyötyjä ole osoitettu kansalaisten käyttöön tarkoitetulle vähittäismyynti-CBDC:lle eikä pankkien välisiin tilityksiin tarkoitetulle tukkumallille. Keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache myönsi, että digitaalista kruunua saatetaan tarvita tulevaisuudessa, mutta sanoi, ettei sen lanseeraamiselle ole tällä hetkellä riittäviä perusteita.

Digitaalista rahaa ilman virhemarginaalia

CBDC-tarina osoittaa, ettei keskuspankin digitaalista valuuttaa nähdä enää vain uutena maksutapana. Kiinalle se on työkalu rajat ylittäviin tilityksiin; Euroopalle keino vähentää riippuvuutta Visasta ja Mastercardista; Etelä-Korealle osa tulevaisuuden maksuinfrastruktuuria. Mutta Yhdysvalloille keskeinen kysymys kuuluu toisin: voisiko digitaalisesta dollarista tulla valuutta, jota voidaan rajoittaa?

Siksi Amerikan kielto ei näytä digitaalisen rahan hylkäämiseltä yleisesti. Yhdysvallat ei sulje ovea vakaavaluutoilta, yksityisiltä maksuratkaisuilta tai muilta välineiltä. Se yrittää estää valtion tukeman digitaalisen valuutan syntymisen, joka voisi antaa sääntelijälle liikaa valtaa siihen, miten ihmiset ja yritykset käyttävät rahaa.