Meldin toimitusjohtaja: Stablecoinit eivät syrjäytä pankkeja, mutta ne muuttavat rajat ylittäviä maksuja

​Stablecoineista on tulossa yhä näkyvämpi osa maksualaa, mutta niiden tulevaisuus saattaa liittyä vähemmän nykyisen rahoitusjärjestelmän korvaamiseen ja enemmän siihen, miten rahaa siirretään sen sisällä. Niiden keskeinen etu on mahdollisuus siirtää rahaa nopeasti ja edullisesti rajojen yli. Traders Union -haastattelussa Meldin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Pankaj Bengani kertoo, miksi pankit pysyvät osana tätä järjestelmää, miten rajat ylittävät maksut voivat muuttua ja miksi stablecoineista saattaa lopulta tulla lähes näkymätöntä infrastruktuuria.

Maksuista kryptoon

Ennen Meldin perustamista Pankaj Bengani työskenteli tuotteiden ja kumppanuuksien parissa Blockilla, Yahoolla ja omassa maksualan startup-yrityksessään Coinissa, jonka Fitbit/Google lopulta osti. Hänen kokemuksensa alalta tutustutti hänet rahan rajat ylittävään siirtämiseen liittyviin kustannuksiin ja viiveisiin.

Benganin mukaan monet nykyisen maksujärjestelmän ongelmista eivät johdu teknologisista rajoituksista vaan ajan mittaan kertyneestä infrastruktuurista.

”Kun työskentelee maksualalla riittävän pitkään, turhautuu hyvin erityisellä tavalla. Näkee tarkalleen, kuinka paljon kitkaa, kustannuksia ja viivettä rahan siirtämiseen rajojen yli on sisäänrakennettu, ja kuinka mielivaltaista se on. Hyvin harva asia maksuissa perustuu lakiin, koodiin tai fysiikkaan – kyse on vain ajan mittaan kertyneestä historiasta.”

Bitcoinin kohtaaminen vuonna 2012 oli käännekohta, joka muutti hänen käsitystään siitä, miten arvoa voidaan siirtää.

Miten Block muokkasi hänen näkemystään Bitcoinista

Bengani työskenteli noin viiden vuoden ajan Jack Dorseyn Blockilla. Kokemuksen tärkein oppi ei kuitenkaan liittynyt tiettyyn digitaaliseen omaisuuserään sijoittamiseen. Sen sijaan kyse oli avoimen rahainfrastruktuurin mahdollisuudesta laajentaa rahoituspalvelujen saatavuutta.

Hänen näkemyksensä mukaan tämä mahdollisuus on tärkein perinteisen rahoitusjärjestelmän heikosti palvelemille ihmisille ja pienyrityksille.

”Mielestäni avoimen, neutraalin ja luvattoman rahaprotokollan puolesta esitetty argumentti on oikea. Mutta jos haluat tämän ajatuksen tavoittavan pienkauppiaan tai pankkipalvelujen ulkopuolelle jäävän henkilön, sinun on kohdattava ihmiset siinä laskentayksikössä, jonka mukaan he tosiasiassa hinnoittelevat elämänsä. Suurimmalle osalle maailmaa se on tällä hetkellä dollari tai fiat-valuutta. Siksi otin tämän filosofian ja sovelsin sitä pinon eri kerrokseen.”

Bengani pitää Bitcoinia edelleen tärkeänä omaisuuseränä, mutta erottaa selkeästi sen roolin sijoituskohteena ja sen käyttökelpoisuuden maksuissa.

”Bitcoin on mielestäni voimakas ja syvästi mullistava arvonsäilyttäjä sekä pitkän aikavälin sijoituskohde, mutta se ei ole vielä laskentayksikkö.”

Miksi Meld panosti stablecoineihin

Bengani pitää stablecoineja yhtenä kryptomarkkinoiden lupaavimmista alueista, koska niiden hyödyllisyys ei riipu siitä, pitävätkö ihmiset kryptoa sijoituskohteena.

Toisin kuin volatiilit digitaaliset omaisuuserät, stablecoinit voivat palvella tavallisille käyttäjille selkeää tarkoitusta: rahan siirtämistä ja maksujen suorittamista.

”Stablecoinit ovat krypton ainoa osa, jossa käyttötarkoitus ei edellytä, että sinulla on mielipidettä kryptosta. Kukaan ei halua maksaa vastapuolelle omaisuuserällä, jonka arvo voi muuttua 15 prosenttia muutamassa tunnissa. Volatiliteetti on sijoituskohteen ominaisuus mutta maksun vika – ja maksut ovat huomattavasti suurempi markkina kuin spekulointi.”

Benganin arvion mukaan stablecoin-markkinoiden arvo on jo noin 313 miljardia dollaria, mutta niiden käyttö reaalitaloudessa on edelleen suhteellisen vähäistä. Suuri osa toiminnasta liittyy yhä kaupankäyntiin sekä varojen siirtämiseen pörssien ja kryptolompakoiden välillä.

Siksi hän näkee suurimman mahdollisuuden niiden maksukäytön laajentamisessa.

Käyttäjien ei pitäisi joutua valitsemaan lohkoketjua

Hajanaisuus on toinen haaste. Eri maiden käytössä on kymmeniä lohkoketjuja ja stablecoineja sekä satoja paikallisia maksutapoja. Uudelle markkinalle tulevien kehittäjien on usein itse valittava verkot, tokenit ja likviditeetin tarjoajat.

Benganin mielestä tämän monimutkaisuuden pitäisi lopulta kadota käyttäjäkokemuksesta. Hän vertaa mallia korttimaksuihin: Visa-käyttäjän ei tarvitse tietää, mikä maksunsaajan pankki, maksujärjestelmä tai kirjeenvaihtajapankki on tapahtuman taustalla.

”Kun viet korttisi kahvilassa maksupäätteelle, et tiedä, mikä maksunsaajan pankki käsitteli maksun, mikä verkko reititti sen, mikä oli interchange-maksu tai mikä kirjeenvaihtajapankki suoritti tilityksen. Tämä läpinäkymättömyys ei ole puute – se on tuote. Infrastruktuuri otti monimutkaisuuden hoitaakseen, jotta käyttäjän ei tarvinnut kantaa sitä.”

Bitcoin, kulta ja dollari palvelevat eri tarkoituksia

Dollariin sidottujen stablecoinien yleistyminen saattaa vaikuttaa olevan ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että Bitcoin on vaihtoehto perinteiselle rahajärjestelmälle. Bengani ei kuitenkaan pidä näitä kahta toisiaan poissulkevina.

Hän erottaa toisistaan kysymyksen siitä, mikä omaisuuslaji säilyttää arvonsa paremmin, ja kysymyksen siitä, mikä infrastruktuuri on kätevin päivittäisiin maksuihin.

”Bitcoin ja kulta ovat huippuluokan omaisuuseriä, jotka ovat suvereeneja eivätkä minkään kansallisvaltion hallinnassa. Arvo pitäisi sitoa niihin, ja historiaa tarkasteltaessa kova raha määriteltiin suurimmaksi osaksi kullalla katetuksi rahaksi.”

Samalla hän uskoo Yhdysvaltain dollarin olevan edelleen houkuttelevampi kuin monet kansalliset valuutat, jotka menettävät arvoaan nopeammin.

”Yhdysvaltain dollari on kiistatta parempi kuin monet maailman valuutat, jotka menettävät arvoaan nopeammin. Yhdysvaltain dollari ei mielestäni ole pitkällä aikavälillä yhtä vahva kuin kulta tai Bitcoin. Se ei kuitenkaan ole se teesi, jonka ympärille rakennamme Meldiä. Meldissä on kyse siitä, että rahan saatavuuteen avautuu enemmän vaihtoehtoja – halvemmalla, nopeammin ja paremmin. Markkinat päättävät, katetaanko ”kova raha” kullalla, bitcoinilla vai jollakin muulla omaisuuserällä.”

Stablecoinit eivät syrjäytä pankkeja

Lohkoketjupohjaisten maksujen kasvusta huolimatta Bengani ei odota pankkien katoavan järjestelmästä. Stablecoinien reservit ovat edelleen sidoksissa pankkitalletuksiin ja valtion arvopapereihin, samalla kun sääntely virallistaa tätä suhdetta yhä enemmän.

”Stablecoinit ovat enimmäkseen päälle rakennettu kerros – enkä pidä sitä tappiona. Reservit ovat valtion velkasitoumuksissa ja pankkitalletuksissa, ja GENIUS Act -lain kehyksessä tämä suhde on nyt kirjattu lakiin sen sijaan, että sitä kierrettäisiin. Jokainen perustaja, joka väittää stablecoinien poistavan pankit välikäsinä kokonaan, yrittää myydä sinulle jotakin.”

Jotkin pankki-infrastruktuurin osat voivat kuitenkin pienentyä merkittävästi. Bengani nostaa yhdeksi selkeimmistä esimerkeistä kirjeenvaihtajapankkitoiminnan, jota käytetään edelleen laajasti kansainvälisissä maksuissa.

”Pankkijärjestelmän tietyt osat kuitenkin ”korvataan”: kirjeenvaihtajapankkitoiminta supistuu. Nostro- ja vostro-tilien ketju, jonka kautta rajat ylittävä maksu nykyään kulkee, on hidas, kallis, lopullisten kustannusten osalta läpinäkymätön ja kutistuva. Stablecoinit tiivistävät tämän ketjun yhdeksi selvitystapahtumaksi.”

Pankkien liikkeeseen laskemat stablecoinit voivat vauhdittaa markkinoita

Bengani pitää suurten pankkien mahdollisuutta laskea liikkeeseen omaa digitaalista rahaansa pikemminkin infrastruktuurialustoille avautuvana mahdollisuutena kuin uhkana.

Hän vertaa tilannetta Visaan, josta tuli välttämätön, kun yhä useammat pankit alkoivat laskea liikkeeseen omia korttejaan ja tarvitsivat yhteisen infrastruktuurin niiden yhdistämiseksi.

”Tarkastellaan vertausta kunnolla. Visa ei hävinnyt, kun kaikki maailman pankit alkoivat laskea liikkeeseen omia korttejaan. Juuri silloin Visasta tuli välttämätön, koska sata liikkeeseenlaskijaa ja sata korttiohjelmaa synnyttää täsmälleen yhden ratkaisemisen arvoisen ongelman: yhteentoimivuuden.”

Benganin näkemyksen mukaan pankkien stablecoinien liikkeeseenlaskun kasvu voisi vastaavasti laajentaa jakelua tallettajien ja kauppiaiden keskuudessa ja lisätä eri liikkeeseenlaskijat yhdistävän infrastruktuurin tarvetta.

Stablecoinien pitäisi muuttua näkymättömiksi

Pitkällä aikavälillä Bengani ei odota useimpien käyttäjien tietoisesti valitsevan tiettyä stablecoinia joka kerta, kun he tekevät ostoksen tai siirtävät rahaa. Kuten nykyisissä korttimaksuissa, taustalla olevan teknologian pitäisi jäädä taka-alalle.

”Halvimmat, nopeimmat ja parhaiten yhdisteltävät perusratkaisut voittavat. Tällä hetkellä niitä ovat stablecoinit.”

Hänen mukaansa perimmäisenä tavoitteena on, että käyttäjät lakkaavat kokonaan ajattelemasta maksun taustalla toimivaa teknologiaa.

”Tavoite on: näkymättömyys. Maksuinfrastruktuuri on onnistunutta vasta silloin, kun kukaan ei puhu siitä.”