Vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat tuottoa myös osakemarkkinoiden ulkopuolella

​Miljardöörit sijoittavat yhä enemmän hedge-rahastoihin, yksityisiin yrityksiin ja infrastruktuuriin. BNY Wealthin mukaan vaihtoehtoisten sijoitusten osuus family office -sijoitusportfolioista on jo 60 %. Maailman varakkaimpien sijoittajien strategioiden jäljittely voi kuitenkin olla vaikeampaa kuin miltä näyttää.

Varakkaat muokkaavat sijoitussalkkujaan

Maailman varakkaimpien perheiden sijoitussalkuissa vain 13 dollaria jokaista 100 dollaria kohden on sijoitettu pörssiosakkeisiin. Loput jakautuvat kiinteistöihin, joukkovelkakirjoihin, kassavaroihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Tiedot käyvät ilmi BNY Wealthin tutkimuksesta, joka kattoi 290 family officea eli yksityisvarallisuutta hallinnoivaa organisaatiota, joiden hallinnoiman omaisuuden arvo vaihtelee 250 miljoonasta dollarista vähintään 5 miljardiin dollariin.

Yksityisen luotonannon rahastojen, pääomasijoitusrahastojen ja listaamattomiin yrityksiin sijoittavien rahastojen osuus kunkin osalta on 7 % sijoitussalkuista. Miljardöörit kiinnittävät erityistä huomiota teknologiastartupeihin ja toivovat hyötyvänsä tekoälyn kehityksestä.

Myös suuret kansainväliset pankit havaitsevat saman suuntauksen. JPMorgan Asset Managementin mukaan sen private wealth -yksikön hallinnoimat vaihtoehtoiset sijoitukset Aasian ja Tyynenmeren alueella ovat kasvaneet 40 % viimeisten 12 kuukauden aikana. Myös Lombard Odierin edustajat ovat kertoneet, että yhä useammat family officet suunnittelevat tällaisten sijoitusten lisäämistä.

Näytä julkaisu X:ssä Ladataan...

Tweetin poisti sen kirjoittaja.

Mutta me tallensimme kaiken 🙂.

Kiinnostus vaihtoehtoisiin sijoituksiin kasvaa inflaatioon, geopoliittiseen epävakauteen ja osakkeiden korkeisiin arvostuksiin liittyvien huolten vuoksi. Varakkaat sijoittajat ovat huolissaan myös osakemarkkinoiden riippuvuudesta kourallisesta teknologiajättejä. Niiden osakekurssien lasku voisi painaa alas kokonaisia indeksejä ja samalla sijoitussalkkuja. Lisäksi osakkeiden ja joukkovelkakirjojen hinnat laskevat toisinaan samanaikaisesti, joten perinteinen sijoitusten jakaminen näiden kahden omaisuuslajin kesken ei aina auta pienentämään tappioita.

Varakkaat sijoittajat eivät kuitenkaan kiirehdi myymään osakkeitaan. Citin tutkimuksen mukaan pörssiosakkeet ovat edelleen kärjessä sijoitusallokaatioiden nettolisäyksissä. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin virtaava raha tulee usein käytettävissä olevista kassavaroista ja uusista tuloista perinteisten sijoitusten myynnin sijaan.

Yrityslainoista datakeskusten rakentamiseen

Vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat mahdollisuuksia tuottoihin ilman osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostamista pörssistä. Sijoittaja voi esimerkiksi hankkia osuuden listaamattomasta yrityksestä ja hyötyä sen myöhemmästä myynnistä, lainata yritykselle rahaa korkoa vastaan tai sijoittaa kiinteistöihin saadakseen vuokratuloja. Pörssissä noteerattujen sijoituskohteiden tavoin tällaisten sijoitusten arvo ei yleensä määräydy päivittäisten markkinahintojen vaihtelun mukaan, vaan riippuu usein yksittäisen yrityksen tai hankkeen menestyksestä.

Yksi vaihtoehto ovat myös hedge-rahastot, jotka käyttävät monimutkaisia kaupankäyntistrategioita. Ne voivat ostaa tiettyjä omaisuuseriä ja samalla lyödä vetoa toisten hinnanlaskusta pyrkien tekemään voittoa myös osakemarkkinoiden laskun aikana. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin kuuluvat myös kulta, taideteokset ja keräilyesineet. Niissä tuotto perustuu yleensä omaisuuserän arvonnousuun. Esimerkiksi harvinaisen maalauksen arvo voi nousta huomattavasti useiden vuosien aikana, jos keräilijöiden kysyntä kasvaa.

Näytä julkaisu X:ssä Ladataan...

Tweetin poisti sen kirjoittaja.

Mutta me tallensimme kaiken 🙂.

Kryptovaluutoilla on erityinen asema vaihtoehtoisissa sijoituksissa. BNY Wealthin mukaan 83 % kyselyyn vastanneista family officeista on jo sijoittanut digitaalisiin omaisuuseriin tai harkitsee markkinoille tuloa. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 74 %. Monet varakkaat sijoittajat ovat jo rakentaneet tavoittelemansa sijoituspositiot, kun taas toiset seuraavat mieluummin markkinoita niiden suuren volatiliteetin vuoksi.

Infrastruktuuri herättää erityisen suurta kiinnostusta. BNY Wealthin tutkimuksen mukaan 56 % family officeista aikoo lisätä altistumistaan tälle sektorille seuraavan vuoden aikana. Sijoitukset kohdistuvat esimerkiksi datakeskusten, voimalaitosten, sähköverkkojen ja muiden laitosten rahoittamiseen. Sijoittajat voivat esimerkiksi saada tuloja vuokraamalla laskentakapasiteettia teknologiayrityksille. Pitkäaikaiset sopimukset tarjoavat suhteellisen ennustettavia kassavirtoja, ja inflaatioon sidotut maksujen tarkistukset voivat auttaa kompensoimaan hintojen nousua.

Vaihtoehtoisten sijoitusten etuna on myös hajauttaminen eli pääoman jakaminen omaisuuseriin, joiden tulonlähteet ovat erilaisia. Jos esimerkiksi teknologiaosakkeet laskevat tulevia tuloksia koskevien huolten vuoksi, kiinteistöjen vuokratulot tai yrityslainoista saatavat korot voivat edelleen kertyä. Tällaisten sijoitusten tuotot riippuvat kuitenkin vuokralaisten ja lainanottajien kyvystä täyttää velvoitteensa, eivätkä yksinomaan osakemarkkinoiden tilanteesta.

Pitäisikö piensijoittajien seurata miljardöörien strategioita?

Vaihtoehtoisten sijoitusten suurin haaste piensijoittajille on niiden saatavuus. Pörssiosakkeita voi ostaa vain muutamalla dollarilla, mutta sijoitukset listaamattomiin yrityksiin ja infrastruktuurihankkeisiin vaativat usein kymmeniä tai satoja tuhansia dollareita. Lisäksi monet rahastot ovat tarjolla vain hyväksytyille sijoittajille. Jopa ammattilaisille tällaiset kaupat voivat olla monimutkaisia.

Toinen merkittävä haitta on heikko likviditeetti. Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin tai infrastruktuuriin voivat sitoa pääoman vuosiksi. Jopa rahastot, jotka lupaavat määräajoin mahdollisuuden nostaa varoja, voivat asettaa lunastuksille rajoituksia. Esimerkiksi vuoden 2026 alussa joidenkin yksityisen luotonannon rahastojen lunastuspyynnöt lisääntyivät. Yksityisten omaisuuserien arvo määritetään huomattavasti harvemmin kuin pörssissä noteerattujen arvopaperien, joten todelliset tappiot eivät välttämättä käy heti ilmi.

Rahaa voi menettää myös huonon rahastonhoitajan tai sijoituskohteen valinnan vuoksi. Lainanottaja voi ajautua konkurssiin, startup ei ehkä löydä tuotteelleen asiakkaita tai kallis datakeskus voi jäädä ilman riittävästi asiakkaita. Sijoitusrahastojen palkkiot aiheuttavat lisäkuluja. Lisäksi useat näennäisesti erilaiset sijoitukset voivat olla riippuvaisia samasta toimialasta. Esimerkiksi kiinteistö-, infrastruktuuri- ja pääomasijoitusrahastot voivat kaikki kärsiä samanaikaisesti, jos tekoälyinvestoinnit vähenevät.

Joitakin vaihtoehtoisia omaisuuseriä voivat kuitenkin hankkia myös sijoittajat, joiden pääoma on rajallinen. Piensijoittajat voivat saada altistuksen kullalle pörssinoteerattujen rahastojen kautta, sijoittaa kiinteistöihin REIT-yhtiöiden avulla tai ostaa kryptovaluuttoja suoraan. Tarjolla on myös infrastruktuuriyhtiöihin sijoittavia ETF:iä. Niiden osuuksien ostaminen on kuitenkin eri asia kuin hankkeiden suora rahoittaminen: näillä arvopapereilla käydään kauppaa osakemarkkinoilla, ja niiden arvo voi laskea muiden osakkeiden mukana.

Miljardöörien ja tavallisten sijoittajien tärkein ero ei ole vain pääoman määrä, vaan myös mahdollisuus odottaa tuottoa vuosia. Varakkailla perheillä on varaa investoida voimalaitoksen rakentamiseen tai startupin kehittämiseen ja odottaa voittoa kymmenen vuotta. Piensijoittajalle tällainen strategia voi aiheuttaa vakavia likviditeettiongelmia. Siksi vaihtoehtoisia sijoituksia valittaessa on potentiaalisten tuottojen sijaan tärkeämpää selvittää, milloin ja millä ehdoilla sijoitetun pääoman voi saada takaisin.