Suomen tieverkon rapistuminen kasvattaa vientikuljetusten kustannuksia

Suomen tieverkon rapistuminen kasvattaa vientikuljetusten kustannuksia
Teiden kunto nostaa kustannuksia

Metsäteollisuus ry:n yritysnäkökulmasta tekemän tuoreen selvityksen mukaan vientiyritysten kuljetuskustannukset kasvavat seuraavan kymmenen vuoden aikana yli miljardilla eurolla, jos Suomen teiden kunnossapidon rahoitus pysyy nykyisellä tasolla. Arvio kytkeytyy erityisesti alemman tieverkon heikkenevään kuntoon, joka vaikeuttaa raaka-aineiden ja elintarvikkeiden päivittäisiä kuljetuksia eri puolilla Suomea. Väyläviraston arvion mukaan teiden ja muiden väylien korjausvelkaa on jo 4,3 miljardin euron edestä.

Kohokohdat

  • Huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa Suomessa 12 000 kilometristä 30 000 kilometriin vuoteen 2035, mikä lisää logistiikkakustannuksia vientiketjuissa.
  • Metsäteollisuus ry:n mukaan tievauriot nostavat polttoaineen kulutusta ja kaluston kulumista, heikentäen kotimaisen metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä.
  • Huonot tiet hidastavat maitokuljetuksia, kasvattavat aikataulupaineita ja uhkaavat elintarvikehuollon jatkuvuutta erityisesti automatisoiduilla maitotiloilla.

Alemman tieverkon kunto heikkenee vuoteen 2035

Selvityksen mukaan huonokuntoista tietä on Suomessa vuonna 2025 noin 12 000 kilometriä, ja vuoteen 2035 mennessä määrän arvioidaan kasvavan 30 000 kilometriin. Erityisen heikossa kunnossa ovat seutu- ja sivutiet, joista osa on asfaltoituja ja osa sorapintaisia. Korjausrahan niukkuus kohdistuu juuri tähän tieverkkoon, jota raskaat kuljetukset käyttävät päivittäin.

Maitoauton kuljettaja Petri Hiltunen kertoo ajavansa reiteillä, joilla liikkuminen herättää ajoittain epäilyksiä turvallisuudesta ja kaluston kestävyydestä. Hänen mukaansa etenkin talvi tekee ajosta vaikeaa, kun nopeasti vaihteleva sää ja liukkaus heikentävät tieolosuhteita. Tammikuinen vesisade on hänen arvionsa mukaan pahimpia tilanteita maidonkeruun kannalta.

Toistaiseksi kaikki maidonnoutoajot on pystytty ajamaan, mutta työtovereille on tullut vastaan tilanteita, joissa ajoneuvo on ollut pakko pysäyttää kesken kierroksen. Tämä aiheuttaa välittömiä ongelmia maatiloille, joista maito on monessa tapauksessa haettava päivittäin. Kuljetusketjun häiriöt näkyvät nopeasti tilojen toiminnassa ja kassavirrassa.

Logistiikkakulut ja kilpailukyky ovat paineessa

Metsäteollisuus ry:n logistiikasta vastaavan johtajan Ville Hulkkosen mukaan alemman tieverkon heikentynyt kunto näkyy jo nyt polttoaineen kulutuksen kasvuna ja kaluston kulumisena. Koska kotimainen raakapuu kulkee juuri tätä tieverkkoa pitkin, tievauriot nostavat alan kustannuksia suoraan. Hänen mukaansa tämä heikentää suomalaisyritysten kilpailuasemaa suhteessa ulkomaisiin toimijoihin.

Hulkkonen arvioi, että tieverkon rasitusta pitäisi tarkastella liikennemäärien lisäksi myös ajoneuvojen painon perusteella. Metsäteollisuuden selvityksen mukaan täydessä lastissa oleva yhdistelmäajoneuvo voi rasittaa tien rakennetta yhdellä ajokerralla noin 5 000 henkilöauton verran. Hänen mukaansa myös kuljetusten aluetaloudellinen arvo pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon, kun kunnossapidon kohteita priorisoidaan.

Suomesta on jo valmiiksi pitkä matka markkinoille, joten tieverkon heikkeneminen kasvattaa logistista takamatkaa entisestään. Kustannusnousu siirtyy lopulta myös suomalaisten vientituotteiden hintoihin. Tämä tekee tieverkon kunnosta paitsi liikennekysymyksen myös teollisuuden kilpailukykyyn liittyvän talouskysymyksen.

Maitokuljetuksissa aikataulupaine kasvaa

Valion logistiikkapäällikön Petteri Laineen mukaan maitokuljetuksia vaikeuttavat sorateiden lisäksi myös vaurioituneet asfalttitiet, joiden pinnoite pitäisi uusia. Hän toteaa, että hyvin hoidettu soratie voi olla parempi vaihtoehto kuin huonokuntoinen asfaltti. Näkemys liittyy tänä talvena alkaneeseen keskusteluun siitä, pitäisikö erittäin huonokuntoisten teiden asfalttipinnoitteita purkaa lähivuosina.

Huonot tiet hidastavat maidon kuljetusta jo nyt, vaikka aikatauluista on pidettävä tiukasti kiinni. Automatisoiduilla maitotiloilla keräilyn viivästyminen voi pysäyttää lypsyrobotin ja koko lypsyn. Laineen mukaan kasvaneet maitomäärät tarkoittavat myös sitä, että maitoa haetaan joiltakin tiloilta jopa kahdesti vuorokaudessa.

Maitokuljetusten toimintavarmuus on siten suoraan riippuvainen alemmasta tieverkosta, vaikka kyse on samalla koko elintarvikehuollon jatkuvuudesta. Kun keräilyreitit hidastuvat tai keskeytyvät, vaikutukset ulottuvat kuljetusyhtiöistä maatiloille ja jalostavaan teollisuuteen. Tieverkon kunto näkyy näin sekä alueellisessa yritystoiminnassa että kansallisessa huoltovarmuudessa.

Kerroimme aiemmin huhtikuussa avautuvasta 210 miljoonan euron EU:n kaksikäyttörahoituksen hausta tie- ja siltahankkeisiin, joilla vahvistetaan sotilaallista liikkuvuutta ja samalla palvellaan siviililiikennettä. Artikkelissa käsiteltiin myös kuntien huolta rahoituksen alueellisesta kohdentumisesta sekä sitä, että hankkeiden valinnassa painottuu ensisijaisesti tekninen soveltuvuus Puolustusvoimien tarpeisiin.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.