Kemi ajaa kuntaliitosselvitystä valtionosuusvajeen vuoksi

Kemi ajaa kuntaliitosselvitystä valtionosuusvajeen vuoksi
Kemi selvittää kuntaliitosta

Sote-uudistuksen rahoitusmalli painaa Kemin taloutta tilanteessa, jossa kaupungin mukaan valtionosuudet eivät kata lakisääteisten palvelujen menoja. Kaupunki hakee ratkaisua erityisestä kuntajakoselvityksestä, vaikka naapurikunnat Keminmaa ja Simo vastustavat yhdistymistä.

Kohokohdat

  • Kemin ehdottama kuntajakoselvitys Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistämisestä johtuu valtionosuusvajeesta, joka on 92 euroa miinuksella asukasta kohti.
  • Kemi on jo toteuttanut lähes viiden miljoonan euron sopeutuspaketin ja paikkaa talouttaan vielä energia- ja vesiyhtiön myyntituloilla, joiden arvioidaan riittävän vuosikymmenen vaihteeseen.
  • Kuntaliitokselle on naapurikuntien johdosta voimakas vastustus, eikä pakkoliitos ole mahdollinen nykytilanteessa, mutta hallitus pohtii valtionosuusjärjestelmän uudistusta ja kovempia toimia, jos palvelut vaarantuvat.

Kuntaliitosselvitys nousi viimeiseksi keinoksi

YLE:n mukaan Kemi esittää valtiovarainministeriölle erityistä kuntajakoselvitystä, jossa Kemi, Keminmaa ja Simo yhdistettäisiin yhdyskuntarakenteeltaan eheäksi kokonaisuudeksi. Kaupunginvaltuusto on päätynyt esitykseen sen jälkeen, kun säästöjä ja omaisuusjärjestelyjä on jo tehty, mutta rahoitusvajetta ei ole saatu poistettua.

Kuntaliiton mukaan Kemin valtionosuudet ovat tänä vuonna 92 euroa miinuksella asukasta kohti, kun taas suunnilleen samankokoinen Tornio saa 466 euroa asukasta kohti. Ero liittyy sote-uudistuksessa päätettyihin sote-eriin, joiden vuoksi kuntien rahoitus ei enää perustu vain lakisääteisiin tehtäviin.

Kemi hyväksyi huhtikuussa 2022 lähes viiden miljoonan euron sopeutuspaketin, ja kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mukaan toimet ovat tehonneet. Hänen mukaansa käyttötalous on nyt yksi seutukaupunkien tehokkaimmista, mutta taloutta paikataan edelleen energia- ja vesiyhtiön myynnistä saaduilla varoilla, joiden hän arvioi riittävän vuosikymmenen vaihteeseen asti.

Naapurien vastustus rajaa vaihtoehtoja

Keminmaan kunnanjohtaja Hannele Matinlassi ja Simon kunnanjohtaja Vivi Marttila eivät kannata kuntaliitosta. Koska Kemi ei ole kriisikunta ja naapurikunnat vastustavat hanketta, pakkoliitos on käytännössä mahdoton nykytilanteessa.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan mahdollinen selvitys ei tarkoita yhdistymistä kuntien tahdon vastaisesti, vaan ratkaisu jäisi valtuustojen päätettäväksi. Hän sanoo samalla, että hallituksen tarkoitus oli korjata valtionosuusjärjestelmän vääristymää uudistuksessa, mutta sote-erien korjaamisesta ei löytynyt riittävää sopua.

Valtiovarainministeriön kunta- ja alueosaston osastopäällikkö Jussi Virsunen sanoo ymmärtävänsä Kemin tilannetta hyvin ja pitää tavoiteltavana, että valtionosuusjärjestelmä perustuisi niihin tehtäviin, joita varten raha annetaan. Ikosen mukaan kuntien määrän vähentäminen, yhteistyön lisääminen tai velvoitteiden eriyttäminen ovat nyt esillä parlamentaarisessa työryhmässä, ja myös pakkoliitokset voivat tulla kyseeseen, jos kuntalaisten palvelut vaarantuvat.

Aiemmassa artikkelissamme kerroimme käynnistyvästä selvityksestä, jossa tarkastellaan maakuntaliittojen asemaa, tehtäviä ja hallintoa sekä mahdollisia päällekkäisyyksiä kuntien kanssa. Selvityksessä arvioidaan, miten aluehallinnon tehtävät kannattaa järjestää jatkossa ja voitaisiinko hallintoa keventää kuntien vaikean taloustilanteen vuoksi, vaikka suoraa säästötavoitetta ei ole asetettu.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.