Suomen sosiaalityön tutkimusrahoituksen hylkäykset herättävät huolta päätösvallan rajoista

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sosiaalityön rahoitushylkäysten huoli

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

1 tunti sitten

Suomen sosiaalityön tutkimusrahoituksen hylkäykset herättävät huolta päätösvallan rajoista — Tutkimusrahoitukset hylättiin yllättäen

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän sosiaalityön tutkimushankkeen rahoitushakemukset sen jälkeen, kun hän oli lukenut hankkeiden tutkimussuunnitelmat itse. Päätös koskee hankkeita, joille virkamiehet olivat jo esittäneet rahoitusta, ja se on asiantuntijoiden mukaan poikkeuksellinen tapaus Suomessa.

Kohokohdat

Ministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän sosiaalityön tutkimushanketta poiketen virkamiesesityksistä ja perustellen päätöstään valtiontalouden tilanteella.
Tieteentekijöiden liiton ja Helsingin yliopiston asiantuntijat varoittavat, että poliittinen ohjaus tutkimusrahoitukseen uhkaa murentaa tieteen autonomiaa Suomessa.
Huoli tieteen asemasta kasvaa, sillä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite edistää tieteen vapautta vaatii lainsäädännöllisiä ja pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja vuoteen 2040 mennessä.

Ministerin päätös ja rahoituksen perusteet

Ylen mukaan Rydman karsi puolet sosiaalityön tutkimushankkeista, vaikka virkamiehet olivat jo ehtineet esittää niille rahoitusta. Ministerin hylkäämien hankkeiden määrä on yhdeksän.

Rydman kertoi pyytäneensä tutkimussuunnitelmat luettavakseen ministerille epätyypilliseen tapaan. Hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että hylkäsi rahoitushakemuksen, jos ei pystynyt vakuuttumaan tutkimushankkeen perusteltavuudesta vallitsevassa valtiontalouden tilanteessa.

Tieteen vapaus ja työnjaon kiista

Tieteentekijöiden liiton erityisasiantuntija Miia Ijäs-Idrobo arvioi, että ratkaisu murtaa Suomessa vakiintunutta työnjakoa politiikan ja tutkimusrahoituksen välillä. Hänen mukaansa poliitikkojen ja hallituksen tehtävä on määritellä budjetin taso, kun taas rahoituspäätösten tulisi perustua tieteelliseen ja asiantuntija-arviointiin.

Myös Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori Esa Väliverronen painottaa selkeää työnjakoa. Hänen mukaansa poliittinen ohjaus murentaa yhteiskunnallisen tiedon tuottamista, ja viime vuosina tutkijat ovat kokeneet vaikutusvaltansa tutkimuksen sisältöihin heikentyneen.

Ijäs-Idrobo liittää kehityksen laajempaan huoleen tieteen asemasta Suomessa. Hän viittaa opetus- ja kulttuuriministeriön visioon, jonka mukaan Suomen tulisi olla vuoteen 2040 mennessä tieteen vapauden edelläkävijämaa, mikä edellyttää sekä lainsäädännöllistä turvaa että pitkäjänteisiä päätöksiä tutkimus- ja kehitysrahoituksesta.

Aiemmassa jutussamme ministeri Wille Rydmanin päätöksestä puolittaa STM:n sosiaalityön yliopistotutkimuksen rahoitus käsittelimme, miksi ratkaisu herätti epäilyjä siitä, voiko ministeri poiketa virkamiesten ja asiantuntijoiden valmistelusta kesken prosessin. Kerroimme myös Huoltaja-säätiön oikeuskanslerille tekemästä kantelusta sekä asiantuntija-arvioista, joiden mukaan säästöperuste, vertaisarvioinnin sivuuttaminen ja hakijoiden yhdenvertainen kohtelu voivat olla ristiriidassa hyvän hallinnon ja tutkimuksen vapauden periaatteiden kanssa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?