Suomen sosiaalityön tutkimusrahoituksen leikkaus herättää kysymyksiä ministerin toimivallasta

Suomen sosiaalityön tutkimusrahoituksen leikkaus herättää kysymyksiä ministerin toimivallasta
Rahoitusleikkaus herättää kysymyksiä

Suomessa sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen puolittaminen nostaa esiin kysymyksiä siitä, voiko ministeri poiketa virkamiesten ja asiantuntijoiden valmistelusta kesken rahoitusprosessin. Asiantuntijoiden rahoitettavaksi esittämistä 18 hankkeesta sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti myöntää tukea vain yhdeksälle.

Kohokohdat

  • Ministeri Rydmanin päätös leikata sosiaalityön tutkimusrahoitusta perustui säästöön, mutta kahdeksasta miljoonasta eurosta käytettiin vain neljä miljoonaa.
  • Professorit Voutilainen ja Neuvonen arvioivat, että säästöihin perustuva leikkaus rikkoo hyvän hallinnon ja tutkimuksen vapauden periaatteita sekä vaarantaa hakijoiden yhdenvertaisuuden.
  • Huoltaja-säätiö on tehnyt oikeuskanslerille kantelun, jossa rahoituspäätöksen katsotaan loukkaavan vertaisarviointiin perustuvaa rahoitusta ja hallintoperiaatteita.

Professoreiden arviot päätöksen perusteista

Ylen mukaan julkisoikeuden professorit Tomi Voutilainen ja Riku Neuvonen katsovat, että Rydmanin säästöperuste ontuu, koska valtion määrärahojen käytöstä ja säästöistä päättää viime kädessä eduskunta. Rydman perusteli ratkaisuaan sillä, että tutkimushankkeisiin varatusta kahdeksasta miljoonasta eurosta käytetään vain neljä miljoonaa.

Voutilaisen mukaan budjettivuoden aikana tehtävä perustelu säästöillä on ongelmallinen, jos eduskunta on jo osoittanut määrärahat tiettyyn tarkoitukseen. Hänen mukaansa määrärahojen käyttämättä jättäminen ei sinänsä ole moitittavaa, mutta tilanne muuttuu, jos rahat on kohdennettu selvästi juuri sosiaalihuollon tutkimukseen.

Neuvosen mukaan asiassa on vaikea osoittaa yksiselitteistä lainvastaista tekoa, mutta menettely rikkoo hyvän hallinnon periaatteita ja luottamusta tutkimuksen vapauteen. Hän arvioi myös, että hakijoiden yhdenvertainen kohtelu on voinut vaarantua, jos tieteellisin perustein käynnistetty prosessi muuttuu loppuvaiheessa poliittiseksi valinnaksi.

Vaikutukset hallintokäytäntöihin ja rahoitusmalliin

Professoreiden mukaan hyvään hallintoon kuuluu ennakoitavuus, jolloin hakijat voivat luottaa siihen, että ilmoitettu rahoitusmäärä ja arviointikriteerit pysyvät samoina koko prosessin ajan. Jos ministeri olisi halunnut painottaa poliittista harkintaa tai rajata rahoitusta suosimiinsa hankkeisiin, siitä olisi heidän mukaansa pitänyt kertoa jo hakuvaiheessa.

Rydman on lisäksi kirjoittanut X:ssä, ettei yliopistotutkimusta pitäisi hänen mielestään rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön kautta, koska yliopistoilla on oma rahoituksensa. Voutilaisen mukaan ministeri voi esittää tällaisia poliittisia näkemyksiä, mutta rahoitusmallin muuttaminen edellyttää lainvalmistelua ja eduskunnan päätöksiä, ei yksittäisen avustuspäätöksen käyttämistä järjestelmän muuttamisen välineenä.

Oikeuskanslerille on tehty asiasta ainakin yksi kantelu Huoltaja-säätiön toimesta. Kantelun mukaan päätös loukkaa hyvän hallinnon, vertaisarviointiin perustuvan tutkimusrahoituksen ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

Aiemmassa jutussamme STM:n sosiaalityön yliopistotutkimushankkeiden rahoituspäätöksestä käsittelimme Huoltaja-säätiön oikeuskanslerille tekemää kantelua, jossa kyseenalaistetaan ministeri Wille Rydmanin ratkaisun lainmukaisuus ja arviointikriteerien noudattaminen. Kerroimme myös, että Rydman myönsi budjetoidusta kahdeksasta miljoonasta eurosta rahoitusta vain neljä miljoonaa virkamiesesitysten vastaisesti, mikä nosti esiin huolia vertaisarvioinnin sivuuttamisesta, hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta ja hyvän hallinnon periaatteista.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.