Fingrid varoittaa etelän kantaverkon kiristyvästä kapasiteetista datakeskuskysynnän kasvaessa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Fingrid varoittaa kapasiteetista

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

10.04.2026

Fingrid varoittaa etelän kantaverkon kiristyvästä kapasiteetista datakeskuskysynnän kasvaessa — Etelän verkko tiukilla

Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaavan johtajan Jussi Jyrinsalon mukaan Etelä-Suomen kantaverkko alkaa täyttyä samaan aikaan, kun yhtiö saa satoja datakeskusten liityntäkyselyitä. Jyrinsalo kertoo, että kyselyiden yhteenlaskettu teho ylittää jo kolminkertaisesti Suomen nykyisen huippukulutuksen, mikä korostaa siirtoverkon pullonkauloja etenkin etelän kulutuskeskittymissä.

Kohokohdat

Fingrid varoittaa Etelä-Suomen kantaverkon kapasiteetin kiristymisestä, kun datakeskusten kasvu voi lisätä kulutusta jopa 5 000 megawatilla.
Fingrid investoi 5,2 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkon vahvistamiseen, mutta kapasiteettiongelmien helpotus näkyy vasta vuodesta 2029 alkaen.
Kasvava uusiutuva energiatuotanto sekä kulutus painottuvat eri alueille, mikä lisää sähkömarkkinoiden hintavaihtelua ja riskiä erillisistä hinta-alueista Suomessa.

Datakeskuskysyntä kasvattaa siirtoverkon paineita

Suomen sähköntuotanto painottuu länsirannikolle ja Pohjois-Suomeen, mutta suuri uusi kulutus hakeutuu erityisesti Etelä-Suomeen, lähelle pääkaupunkiseutua ja liikenneyhteyksiä. Fingridin mukaan tämä epätasapaino lisää riskiä siitä, että sähköä on maassa riittävästi, mutta sitä ei pystytä siirtämään sinne, missä kulutus kasvaa nopeimmin. Jyrinsalon mukaan realistisempi arvio on, että noin kymmenesosa yli 50 000 megawatin liityntäkyselyistä toteutuu, mutta jo se merkitsisi 5 000 megawatin lisäystä kulutukseen.

Yhtiö toivoo, että suuret sähkönkäyttäjät sijoittuvat lähemmäs vahvoja tuulivoima-alueita, jolloin uusien pitkien voimajohtojen tarve vähenisi. Jyrinsalon mukaan nykyinen kysyntäkuva on hajautunut erityisesti Etelä-Suomessa, mikä vaikeuttaa verkon suunnittelua. Viime aikoina datakeskushankkeita on edennyt muun muassa Lahdessa, Forssassa, Janakkalassa ja Seinäjoella.

5,2 miljardin euron investointiohjelma etenee vuosikymmenen aikana

Fingridillä on käynnissä historiansa suurin investointiohjelma, ja kantaverkon kehittämiseen käytetään 5,2 miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Siirtokapasiteettia lisätään erityisesti länsirannikolta etelään kulkevilla yhteyksillä, joihin kuuluu myös Pohjanmaalta Helsingin seudulle suunniteltu Lakeuslinja. Yhden voimajohdon toteutus kestää kuitenkin keskimäärin 7–8 vuotta luvituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi.

Kapasiteettipula näkyy jo käytännössä Kanta- ja Päijät-Hämeessä, joissa uusia liityntöjä ei voida myöntää entiseen tapaan ennen vahvempien yhteyksien valmistumista. Jyrinsalon mukaan verkon kapasiteetti alkaa helpottua vuodesta 2029 alkaen. Fingrid myös arvioi uudelleen liityntäkäytäntöjään, koska aiempi ensin tullut, ensin palveltu -periaate on voinut sitoa suuria osuuksia kapasiteetista yksittäisille toimijoille.

Hintavaihtelu ja aluejako nousevat markkinariskeiksi

Fingrid ei arvioi datakeskusten tulon yksin nostavan kuluttajasähkön keskihintaa dramaattisesti, mutta hintavaihtelun odotetaan kasvavan uusiutuvan tuotannon osuuden lisääntyessä. Kun tuuli- ja aurinkotuotanto vaihtelevat, kulutus ei aina jousta samassa tahdissa, mikä voi lisätä hintapiikkejä sähkömarkkinassa. Tämä tekee siirtoverkon vahvistamisesta myös markkinatoiminnan kannalta keskeistä.

Jyrinsalon mukaan pahimmassa tapauksessa Suomi voi joutua harkitsemaan erillisiä sähkön hinta-alueita, jos verkko ei pysy kulutuksen kasvun mukana. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista maan jakamista hinta-alueisiin, joten muutos edellyttäisi poliittisia päätöksiä. Fingridin näkemyksen mukaan myös mahdolliset priorisoinnit, kuten puolustusteollisuuden tai kotimaisen teollisuuden etusija liitynnöissä, vaatisivat valtiotason ohjausta.

Aiemmin kerroimme TikTokin miljardin euron investoinnista Lahden Kiveriön datakeskukseen, jossa singaporelainen DayOne kehittää usean rakennuksen datakeskuskampusta ja TikTok toimii ensimmäisen vaiheen ankkurivuokralaisena. Jutussa käsiteltiin hankkeen vaiheittaista toteutusta, moniasiakasmallia sekä sitä, miten suurten datakeskusten yleistyminen vahvistaa Suomen asemaa teknologiainvestointien kohteena ja kasvattaa samalla paikallisia infrastruktuuritarpeita.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?