EU ajaa teknologista omavaraisuutta pilvi-, siru- ja tekoälyriippuvuuden vähentämiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
EU:n teknologinen omavaraisuus

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyuutiset

Ciaran Ryan

03.06.2026

EU ajaa teknologista omavaraisuutta pilvi-, siru- ja tekoälyriippuvuuden vähentämiseksi — EU vähentää teknologiariippuvuutta

Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuttaan U.S.:sta ja Aasiasta teknologioissa, joita pidetään talouden ja turvallisuuden kannalta kriittisinä. EU:n mukaan noin 80 prosenttia alueella käytetystä teknologiasta tulee unionin ulkopuolelta, mikä kasvattaa toimitusketju- ja toimintakatkosten riskiä.

Kohokohdat

EU-komissio esitteli teknologisen suvereniteetin paketin, joka pyrkii vahvistamaan Euroopan kapasiteettia mikrosiruissa, pilvipalveluissa ja tekoälyssä vähentääkseen riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista.
Mikrosirujen osalta investointitarpeet nousevat useisiin kymmeniin miljardeihin euroihin, ja jäsenmaiden sekä yritysten yhteistyö korostuu tuotannon skaalaamiseksi erityisesti datakeskusten, teleoperaattorien ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.
Komission mukaan eurooppalaiset ostavat IT-palveluja unionin ulkopuolelta yli 260 miljardilla eurolla vuodessa, ja julkisia hankintoja aiotaan suunnata omille teknologiayrityksille kasvun vauhdittamiseksi.

Kriittisten teknologioiden kapasiteettia halutaan kasvattaa

Ylen mukaan EU-komissio on koonnut teknologisen suvereniteetin paketin, jonka digiasioista vastaava komissaari Henna Virkkunen esittelee keinona vahvistaa Euroopan omaa tuotantoa ja hallintaa keskeisillä teknologia-aloilla.

Painopisteitä ovat mikrosirujen suunnittelu ja valmistus, pilvipalvelut, tekoäly, kvanttiteknologia, satelliittikapasiteetti ja kyberturvallisuus. Virkkusen mukaan tavoitteena ei ole tehdä kaikkea itse, vaan vähentää haavoittuvuutta ja rakentaa kapasiteettia yhdessä samanmielisten kumppaneiden kanssa.

Hänen mukaansa huoli riippuvuuksista on voimistunut koronapandemian jälkeen, kun komponenttipula paljasti toimitusketjujen haurauden. Geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet painetta arvioida, millä aloilla Euroopalla on oltava oma toimintakyky, jotta unionin ulkopuolinen toimija ei voi katkaista palveluja tai teknologista toimintaa niin sanotulla kill switch -mahdollisuudella.

Mikrosirujen osalta investointitarve on suuri, sillä kehittyneiden puolijohteiden tuotanto vaatii useiden kymmenien miljardien eurojen panostuksia. Komission linjauksen mukaan jäsenmaiden ja yritysten yhteistyötä tarvitaan, jotta sirujen kehittäjät ja ostajat saadaan yhteen ja tuotantoa voidaan räätälöidä esimerkiksi datakeskusten, teleoperaattorien, autoalan ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.

Julkiset hankinnat ja eurooppalaiset pilvet korostuvat

Virkkusen mukaan eurooppalaisten teknologiayritysten kasvua voidaan vauhdittaa julkisilla hankinnoilla, koska markkinoilta saatava rahoitus ei yksin riitä nostamaan alan toimijoita suureen mittakaavaan. Komissio arvioi, että eurooppalaiset ostavat unionin ulkopuolelta tieto- ja viestintäteknologian palveluja yli 260 miljardilla eurolla vuodessa, joten hankintojen ohjaaminen omiin palveluihin voisi tukea alueen yhtiöiden kasvua.

Euroopassa toimii Virkkusen mukaan 45 000 startup-yritystä, mutta niiden kasvua on rajoittanut erityisesti tuotannon skaalaamiseen tarvittavan rahoituksen puute. Tämä on ohjannut monia yrityksiä hakemaan pääomaa U.S.:sta hyvän alkuvaiheen jälkeen.

Pilvipalveluissa ja datakeskuksissa lähtökohta on hänen mukaansa vahvempi kuin siruissa, koska osaamista on jo Euroopassa. Suomessa tilanne on silti herkkä, sillä noin kaksi kolmasosaa viranomaispalveluista on yhdysvaltalaisissa pilvipalveluissa, ja jäsenmaiden odotetaan nyt arvioivan kriittisiä palvelujaan sen perusteella, kuinka paljon eurooppalaisia ratkaisuja on syytä painottaa.

Turvallisuuden ja puolustuksen aloilla Virkkunen katsoo, että käytössä pitäisi olla vain pilvipalveluja, joita kontrolloidaan Euroopasta ja joiden data säilytetään Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa, että pääsy olennaisiin palveluihin säilyy kaikissa oloissa.

Aiemmassa jutussamme kerroimme Forcitin Saloon rakentamasta uudesta elektroniikan kokoonpanotehtaasta, joka kasvattaa puolustuselektroniikan kotimaista valmistuskapasiteettia ja tuo alueelle teollisia työpaikkoja. Yhtiö investoi laajempaan teknologia- ja kapasiteettikasvuun satoja miljoonia euroja, ja Salon yksikön on tarkoitus valmistua vuonna 2027 ja yltää täyteen toimintaan vuoteen 2029 mennessä. Hanke korostaa toimitusketjujen ja omavaraisen tuotantokyvyn merkitystä, mikä linkittyy myös EU:n tavoitteisiin vahvistaa kriittisiä teknologioita Euroopassa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?