Suomi valmistelee mallia droonivahinkojen korvaamiseksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Droonivahinkojen korvausmalli

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

26.06.2026

Suomi valmistelee mallia droonivahinkojen korvaamiseksi — Droonivahingot korvattavaksi

Suomeen ajautuneet droonit ovat paljastaneet korvausaukon, jossa mahdolliset omaisuusvahingot voivat jäädä ilman maksajaa. Valtiovarainministeriössä selvitetään nyt vaihtoehtoja, jotta kotitalouksien ja yritysten vahingot voitaisiin jatkossa korvata.

Kohokohdat

Suomi valmistelee uutta korvausmallia droonivahinkojen varalle, koska nykyiset vakuutukset eivät kata sotaoperaatioista aiheutuvia vahinkoja.
Hallituksella on kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: nopea korvausmekanismi lisätalousarviolla pienissä vahingoissa ja Valtiokonttorin sähköinen korvausväylä laajemmissa tapauksissa.
Vuoden 2024 droonitapaukset ovat lisänneet painetta selkeyttää vastuita, mikä on erityisesti rakennus- ja vakuutussektorille merkittävä epävarmuustekijä.

Korvausmallia valmistellaan lähiviikkoina

Ylen mukaan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen toimeksiannosta valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosastolla selvitetään parhaillaan vaihtoehtoja droonivahinkojen varalle. Tavoitteena on Ikosen mukaan se, ettei yksittäisen kansalaisen tarvitsisi kantaa huolta siitä, kuka vastaa vahingoista.

Nykytilanteessa vakuutusyhtiöt eivät lähtökohtaisesti korvaa sotaoperaatioista aiheutuvia vahinkoja. Pohjola Vakuutuksen Kristian Hiljanderin mukaan omaisuus- ja ajoneuvovakuutusten ehdoissa on rajoitus, jonka perusteella sodasta tai aseellisesta selkkauksesta syntyviä vahinkoja ei korvata, ja Lähi-Tapiolan Vesa-Matti Kultanen sanoo tulkinnan olevan tällä hetkellä sama.

Valtiokonttorillakaan ei ole voimassa olevia säännöksiä, joiden perusteella vieraan valtion taisteluvälineen aiheuttamia vahinkoja voitaisiin korvata. Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Noora Alleniuksen mukaan valtion korvausvastuu edellyttää, että Suomen viranomainen on tehnyt virheen tai laiminlyönyt velvollisuutensa.

Ikosen mukaan tarkastelussa on kaksi päälinjaa. Yksittäisissä vahinkotapauksissa hallitus voisi hakea korvauksia kiireellisen lisätalousarvion kautta eduskunnalta, jolloin maksun toteuttaisi käytännössä valtiovarainministeriö tai sen valtuuttamana Valtiokonttori; parhaimmillaan rahat voisivat tulla tilille viikoissa.

Laajemmissa vahingoissa Valtiokonttoriin voitaisiin rakentaa sähköinen korvausväylä, jonka kaltaista mallia on käytetty aiemmin koronakorvauksissa yritysten kustannustukea varten. Tämä vaihtoehto olisi hitaampi, koska se vaatii lainsäädäntövalmistelua, ja myös mahdollisten loukkaantumisten tai kuolemantapausten korvausratkaisu on edelleen arvioinnissa.

Droonitapaukset lisäävät painetta selkeyttää vastuut

Tänä vuonna Suomessa on ollut useita droonitapauksia, jotka ovat nostaneet riskin näkyvästi esiin sekä kotitalouksille että yrityksille. Maaliskuun lopulla kolme reitiltään harhautunutta droonia löytyi Kouvolasta, Luumäeltä ja Parikkalasta Pyhäjärven jäältä, ja huhtikuussa drooni löytyi myös Iitistä.

Toukokuussa kaksi droonia loukkasi Suomen ilmatilaa, ja myöhemmin samassa kuussa Uudellemaalle annettiin vaaratiedote mahdollisesta drooniuhasta sekä ilmatila suljettiin. Vaikka droonit eivät lopulta tulleet Suomeen, tapaus käynnisti laajemman keskustelun myös työmarkkinoilla siitä, maksetaanko uhkatilanteen vuoksi kotiin jääville tai myöhästyville työntekijöille palkkaa.

Korvauslinjausten valmistelu on rakennus- ja vakuutussektorille tärkeä, koska ilman erillistä ratkaisua sotaoperaatioihin liittyvät vahingot voivat jäädä yksityisten ja yritysten omalle vastuulle. Selkeä malli voisi samalla vähentää epävarmuutta tilanteissa, joissa yksittäinen drooni aiheuttaa vahinkoa asunnoille, ajoneuvoille tai tuotantorakennuksille.

Aiemmassa jutussamme Ukrainan jälleenrakennuskonferenssista Gdanskissa kerroimme, että suomalaisyritykset ovat edenneet hankkeissa aiempaa konkreettisemmin ja solmineet lähes kymmenen uutta sopimusta. Kävimme läpi myös Finnveran ja EU-tason rahoitusjärjestelyjä sekä arvioita siitä, että jälleenrakennuksen kokonaiskustannukset voivat ylittää 500 miljardia euroa ja kasvattaa Suomen vientiä 1–2 miljardilla eurolla vuodessa. Samassa yhteydessä nostimme esiin sodan jatkuvuuden ja itärajan turvallisuuteen liittyvän rahoituksen, jotka taustoittavat myös nyt käytävää keskustelua varautumisesta ja vastuista Suomessa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?